Arvioitu lukuaika 2 min

Superviikko

Julkaistu

Saavuin sunnuntaina Bostoniin keskelle todellista superviikkoa.

Loganin lentokentän passintarkastaja oli enemmän kiinnostunut Super Bowlin, amerikkalaisen jalkapallon vuotuisen suuren finaalin viime sekuntien tapahtumista kuin vaivalla täyttämistäni maahantuloasiakirjoista. Hänen harmikseen New York Giants piti pelin viime minuuteilla hankkimansa johdon ja ehdoton ennakkosuosikki New England Patriots vei mestaruuden.

Tiistaina oli vuorossa politiikan Super Bowl, kun 24 osavaltiota äänesti presidenttiehdokkaista. Molemmissa valtapuolueissa olivat käsillä ratkaisun hetket.

Kilpailu on tällä kerralla ollut historiallisen kovaa. Kampanjointi käynnistyi aiemmin kuin koskaan ja ne ovat olleet ennätysmäisen kalliita. Syy on hyvin yksinkertainen: ensimmäisen kerran 80 vuoteen istuva presidentti tai varapresidentti ei ole vaaleissa mukana. Kenttä on avoin – ja se näkyy.

Republikaanien puolella John McCain otti vahvan otteen ehdokkuuteen.

Supertiistain tulos oli suuri pettymys Mitt Romneylle, jonka väitetään sijoittaneen kampanjaansa omaa rahansa 50 miljoonaa dollaria. Sitä vastoin pienellä budjetilla kampanjoinut Mike Huckabee teki kovaa jälkeä. Tuskin hän enää McCainin kuningastietä uhkaa, mutta suosio voi hyvinkin nostaa Huckabeen varapresidenttiehdokkaaksi.

Demokraattien puolella mitään ei ole vielä lopullisesti ratkennut.

Hillary Clinton menestyi, mutta ei niin hyvin, että ehdokkuus olisi varmistunut. Barack Obama jatkaa nousujohteista kamppailuaan ja voi hyvinkin käydä niin, että lopputulos ratkeaa vasta itse puoluekokouksessa.

Obama on Clintonille vaikea vastustaja. Miten kilpailla ilmiön tai liikkeen kanssa. Monelle Obaman kampanjaan osallistuvalle kyse on paljon enemmästä kuin presidenttiehdokkaasta. He haluavat rakentaa uudenlaista yhteiskuntaa.

Parin päivän tarkkailu ja vaalituloksen pikainen arviointi vahvistaa ennakkokäsitystäni. Jos yllätyksiä ei tule, John McCain valitaan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.

Päätelmäni perustuu hyvin yksinkertaiseen logiikkaan. Hillary Clinton herättää niin kovaa vastustusta, paitsi republikaanien myös demokraattien äänestäjien joukossa, että monet päätyvät pienempään pahaan. Obamaa puolestaan rasittavat etninen tausta ja kokemattomuus.

McCain saisi ehdottomasti kovemman ja arvaamattomamman vastuksen Obamasta. Hänen tyylissään ja viestissään on jotain samankaltaista kuin John F. Kennedyssä 1960-luvun taitteessa. Kun vaaleihin on vielä yli puoli vuotta aikaa, Obaman tueksi syntynyt liike voi hyvinkin kaataa ”vanhan vallan”. Mutta siihen tarvitaan jotain enemmän kuin mitä tähän saakka on nähty.

Ensi marraskuun jälkeen Yhdysvallat tulee joka tapauksessa olemaan hyvin erilainen maa kuin nyt. Äänestäjät ovat selkeästi viestimässä muutosta. Tulipa kuka tahansa kolmesta kärkinimestä valituksi, kaikkiin sisältyy pyrkimys palauttaa Yhdysvaltain ja sen presidentin pahasti kolhuja kärsinyt arvostus ja arvovalta maailmalla.

Julkaistu