archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Syrjäytyminen on uhka vähemmistön keskuudessa

Julkaistu

Yhteiskunnassamme on tällä hetkellä ihmisiä, jotka syrjäytyvät taloustilanteemme vuoksi. Nykyinen syrjäytymistrendi poikkeaa edellisistä, sillä Suomi on monikulttuurisempi kuin koskaan aiemmin. Maamme asukkaista tällä hetkellä noin 4 % on kotoisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Huonon taloustilanteen vuoksi suurimmassa syrjäytymisriskissä ovat juuri maahan muuttaneet. Työttömyys aiheuttaa pahoinvointia niin yksilölle, yhteisölle kuin yhteiskunnallekin. Kun työtä ei ole, myös riski runsaaseen alkoholinkäyttöön, päihteisiin ja rikollisuuteen kasvaa merkittävästi.

Lähihistoriassa näin on tapahtunut viimeksi Neuvostoliiton kaatumista seuranneen laman aikaan 90-luvun alussa. Suomi kärsi kovasti tästä, mutta kansa piti pintansa ja lamasta selvittiin. Uskon, että merkittävin seikka nousulle oli vahva kansallinen yhteenkuuluvuus. Kaikki puhalsivat samaan hiileen. Saavuin itse silloin Suomeen ja oli hienoa nähdä kuinka kansa piti yhtä ja haluttiin päästä lamasta yhteisvoimiin.

Tilanne on kuitenkin muuttunut ja viimeisten vuosien aikana Suomi on mennyt huonompaan suuntaan. Yksilön korostaminen on ajanut yhteisöllisyyden edelle ja kansa on jakautumassa kahtia kovalla vauhdilla. Samalla, kun rikkaat rikastuvat, niin köyhät köyhtyvät kantaväestön keskuudessa.

Maahanmuuttaneet ja köyhät elävät usein samoilla asuinalueilla. Vaarana on, että konfliktien riski kasvaa, kun valoa tunnelin päässä ei ole näkyvissä. Seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Vähemmistöjen keskuudessa elävät nuoret haluavat samanlaista elintasoa kuin kantaväestölläkin ja voivat olla valmiita tekemään mitä vain saavuttaakseen sen. Tällöin he ovat myös helppoja uhreja, joita vaanivat esimerkiksi huumediilerit ja uskontofundamentalistit. Pohjois-Amerikasta ja joistakin EU-maista löytyy jo varoittavia esimerkkejä tämän kehityksen seurauksista. Myös naapurimaassamme Ruotsissa on jo alkanut näkyä huolestuttavia merkkejä levottomuuksista, mutta ongelmaa vielä vähätellään eikä sitä yritetä aktiivisesti ratkaista.

Nykyinen trendi voidaan pysäyttää lisäämällä kielikoulutuksia vähemmistöille. Koulutusten täytyy valmentaa paremmin työelämään, onhan Suomessa tulevaisuudessa pula tekijöistä. Uskon oppisopimuskoulutuksen soveltuvan tarkoitukseen parhaiten. Ennen kaikkea meidän pitää alkaa vaikuttamaan kantaväestön asenteisiin vähemmistöjä kohtaan. Vähemmistöjä on kohdeltava kaltaisina ja tasa-arvoisina, jotta he olisivat itselleen ja muille hyödyksi. Tarvitaan koko kansan panosta ja kansallista teemaa, jossa näitä asioita korostetaan ja vaalitaan. Työnantajia pitää myös kannustaa palkkaamaan vähemmistöjä. Yhteiskunnassa olemme yhtä ja tarvitsemme toinen toisiamme, jotta kaikki voivat hyvin. Suomi voisi olla suunnannäyttäjä muulle maailmalle, rohkean, toisiimme luottavan ja uudistuvan yhteiskunnan tiellä. Sellaisessa maassa kaikilla on helppo elää ja kansalaiset ovat onnellisia.

Abdirahim Husu Hussein, sillanrakentaja sanan kaikessa merkityksessä.

Kirjoitus on osa Uusi turvallisuus -foorumin osallistujien blogisarjaa

Mistä on kyse?