archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Teresa Haukkala: ”Luova vihreä tuho” – pitkän aikavälin tärkein muutosvoima?

Julkaistu

Olen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava ja projektitutkija, jonka väitöskirjan kantava teema on kestävä talous. Tutkin ns. vihreän talouden syntyyn, kasvuun ja ylläpitoon tarvittavia julkisia ja yksityisiä ohjauskeinoja, erityisesti keskittyen Suomen aurinkoenergialiiketoimintaan ja energiapolitiikkaan. Olen ilmastonmuutokseen ja energiakysymyksiin perehtynyt kestävän kehityksen asiantuntija. Olen kirjoittanut lehti- ja kirja-artikkeleita, toimittanut raportteja ja taustamuistioita, toiminut tieteellisen aikakauslehden toimitussihteerinä sekä tehnyt yhteistyötä erilaisten projektien parissa mm. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja vastuullisen yritystoiminnan verkoston Finnish Business & Societyn kanssa.

Tällä hetkellä yritystoiminnassa Suomessa ja maailmalla tapahtuu suuria muutoksia. Viime aikoina ainakin Metso ja Nokia ovat ilmoittaneet massairtisanomisista. Taloudellinen taantuma ja kysynnän ja tuotannon väheneminen on usein mainittu syiksi näihin. Puhutaan rakenteellisesta muutoksesta ja ”tuottavuutta parantavista toimenpiteistä”.

Kysymyksessä ei ehkä kuitenkaan ole ohimenevä vaihe, josta talouden kasvu meidät taas pelastaisi. Meneillään tuntuu olevan schumpeterilaista luovaa tuhoa, jolloin vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. Tämä onkin tyypillistä suhdannevaihteluiden aikana. Taantumien aikana luodaan pohjaa kasvuprosessin jatkumiselle. Tällä kertaa luova tuho on kuitenkin erilaista. Ilmastonmuutos ja ehtyvät luonnonvarat pakottavat meidät uuteen ajatteluun. Tämän uuden ”luovan vihreän tuhon” tulisi nyt johtaa liiketalouden ”vihertymiseen”: ei voida jakaa liiketoimintaa ”vihreään” liiketoimintaan ja ”ei-vihreään” liiketoimintaan, vaan kaikkien liiketoimintojen tulisi vihertyä joka sektorilla. Liiketoiminnassa tulisi alkaa miettiä suuria kysymyksiä, kuten mitkä tuotteet tai palvelut pelastavat meidät ilmastonmuutokselta tai mikäli hillitseminen epäonnistuu, mitä tarvitsemme sopeutuaksemme ilmastonmuutokseen. Ei ole mitään järkeä valmistaa ympäristöä kuormittavia ja ilmastoa tuhoavia tuotteita, jotka eivät ole meille elintärkeitä.

Kaiken liiketoiminnan ei tokikaan tarvitse olla uusia kasvuyrityksiä, vaan liiketoiminnan kannattaa myös toistaiseksi perustua vanhaan: Me tarvitsemme esimerkiksi edelleen teollisuutta monien asioiden valmistamiseen, mutta teollisuuden toimintojen tulee ottaa ympäristö ja ehtyvät luonnonvarat huomioon ja pyrkiä resurssitehokkuuteen sekä mahdollisimman päästöttömään valmistukseen. Meidän tulisi silti miettiä, ovatko tekemämme ja tarvitsemamme tuotteet kestävän kehityksen mukaisia. Myös kuluttajat joutuvat miettimään tarkemmin ostamiensa tuotteiden vastuullisuutta ja tarpeellisuutta. Aikakautemme vaatii uusien kulutustottumusten opettelua. Vaikka schumpeterilaista luovaa tuhoa tulee väistämättä tapahtumaan, meidän tehtävämme on ennakoida tuhon laajuus ja syvyys ja keinot selviytyä tuhosta voittajana. Teollisuus voi omalta osaltaan miettiä pitkäjänteisemmin valmistamiansa tuotteita sen perusteella, minkälaista tulevaisuuden liiketoiminnan ja tuotteiden ja palveluiden pitäisi olla ja pyrkiä siihen.

Erityisesti meidän tulisi panostaa resurssitehokkuuteen, energiatehokkuuteen sekä uusiutuvan energian tuotekehitykseen ja sen käyttöönottoon suuremmassa mittakaavassa, sillä energiaa tarvitsemme kaikessa nykyaikaisessa elämässämme ja energiaa tulevat tarvitsemaan enenevässä määrin myös kehittyvät maat.  Ilmastonmuutos tarjoaa samalla kuitenkin valtavasti uusia mahdollisuuksia ja potentiaalia, hyvänä esimerkkinä cleantech, joka on maailman nopeimmin kasvava liiketoiminta-alue. Jo yli 2000 suomalaista yritystä harjoittaa cleantech-liiketoimintaa, joka perustuu ympäristö- ja energiateknologiaan. Tämä onkin hyvä suunta Suomelle jatkossa. Ne maat ja yritykset, jotka ymmärtävät ajoissa tämänhetkisen talousmallin kulkeneen tiensä päähän, ovat tulevaisuuden voittajia.