archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tulevaisuusklinikassa myllytettiin ideoita uuteen energiamaailmaan

Kirjoittaja

Julkaistu

Millainen on kolmannen teollisen vallankumouksen ennakoima energiajärjestelmä? Sitran toimitiloissa 6.5.2015 järjestettyyn Tulevaisuusklinikkaan ”Creating the Third Industrial Revolution” kokoontui 70 osanottajaa. Tulevaisuusklinikan toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, ja se oli osa Tekesin strategiset avaukset -ohjelmassaan rahoittamaa Neo-Carbon Energy -hanketta. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen lisäksi hankkeessa ovat mukana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (koordinaattori) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. Tulevaisuusklinikan avaussanat lausunut Sitran Tiina Kähö seuraa läheltä hankkeen tulevaisuusosiota, jossa kiinnitetään huomiota kansalaisten näkökulmaan energiajärjestelmän murroksessa sekä laajemmin elämäntapojen ja koko yhteiskunnan muutokseen.

Kaavaillun energiajärjestelmän lähtökohtana on uudenlainen hiiliajattelu. Energia tuotetaan pääasiassa aurinko- ja tuulivoimalla, jotka ovat halpaa, päästötöntä ja kaikkien saatavilla. Kemikaalien, polttoaineiden ja materiaalien raaka-aineena käytetään ilmakehästä kerättyä hiilidioksidia ja uusiutuvalla sähköllä valmistettua vetyä. Teollisesti näistä raaka-aineista voidaan jo tänä päivänä valmistaa kaikki ne tuotteet, joita tunnemme. Laajamittainen energian varastointi on myös jo ratkaistu synteettisten polttoaineiden avulla, kuten valmistamalla synteettistä maakaasua tuulettomien ja auringottomien jaksojen varalle Tuotetut polttoaineet, kemikaalit ja materiaalit ovat koostumukseltaan identtisiä öljystä valmistettujen tuotteiden kanssa ja ne voidaan jakaa teollisuuden tai kuluttajien käyttöön tai hyödyntää vaikkapa ajoneuvojen polttoaineena välittömästi.

Tulevaisuusklinikassa luotasimme yhteiskunnan mahdollisia tulevaisuuksia ja niiden konkreettisia ratkaisuja. Fokuksessa oli Jeremy Rifkinin lanseeraama teesi kolmas teollinen vallankumous. Teollistumisen mahdollisessa kolmannessa vaiheessa tuotanto siirtyy tehtaista takaisin pieniin tuotantoyksiköihin ja niiden muodostamiin verkostoihin. Siirtymän mahdollistavat uusiutuvat, hajautuneet ja edulliset energiamuodot ja 3D-tulostuksen kaltaiset digitaaliset valmistusmenetelmät. Internet tarjoaa teollistumisen kolmannen vaiheen kommunikaatioinfrastruktuurin, minkä lisäksi myös energiaa jaetaan ”energian internetissä” tai ”energiapilvessä” (enernet).

Kolmannen teollisen vallankumouksen kylkeen peilattiin myös uudenlaisen talousajattelun välttämättömyyttä. Suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen pioneerin Pentti Malaskan hahmottelema uuskasvun malli Neo-Growth avaa mahdollisuuksia uudenlaiseen talouskasvuun, joka ei ole luonnonresursseja tuhlaileva eikä perustu fossiilisiin energialähteisiin. Malaskan tulevaisuusmallissa talouselämä ei myöskään enää ole yhteisöelämän ja kulttuurielämän yläpuolella. Kaikki kolme ovat yhtä tärkeitä. Jos jokin laiminlyödään, koko kehitys vaarantuu.

Tulevaisuudessa talous on tehokasta silloin, kun se tuottaa hyvää muille yhteiskunnan sektoreille. Uuden energiamaailman mahdollisuuksia proaktiivisesti hahmottavat yritykset ja yhteiskunnat ovat edelläkävijöitä, jotka selviävät edessämme olevasta suuresta tsunamista – murroksesta pois vanhaa maailmaa edustavista malleista, niin päästöjä aiheuttavasta ja luontoa nakertavasta fossiilisesta energiasta kuin vakavia riskejä ja vanhaa teknologiaa edustavasta kalliista ydinenergiasta.

Tulevaisuusklinikassa työskenneltiin kahdeksassa pienryhmässä, joista kaksi keskittyi aina yhteen Neo-Carbon Energy -mallia edustavista neljästä skenaariosta: Radical Start-Ups, Value-Driven Techemoths, Green DIY (Do-It-Yourself) Engineers, ja New Consciousness. Työskentelyssä tunnistettiin tarpeita muun muassa erityisiin uusiutuvan energian kehitysalueisiin ja yhteisö-hubeihin, kokeiluihin, sallittuun erehtymiseen osana oppimisprosessia ja perustuloon. Lisäksi kiinnitettiin huomiota nouseviin ilmiöihin, kuten energiapilviin, personoituun energiaprofiiliin ja uudenlaiseen yimby (yes in my backyard) -vastuullisuuteen, sekä puskista nouseviin uusiin ketteriin talouden toimijoihin, jotka nopeasti päihittävät jähmeät vanhan toimintamallin edustajat. Tässä vain muutamia esimerkkejä Tulevaisuusklinikan tuloksista, jotka on dokumentoitu erilliseen raporttiin (julkaistaan eTutu-sarjassa).

Tulevaisuutta ei muuteta taistelemalla donquijotemaisesti olemassa olevia vanhoja rakenteita vastaan. Buckminster Fullerin (1895–1983) osuvan oivalluksen mukaan todellinen muutos syntyy silloin, kun pystymme hahmottelemaan uuden mallin, joka itsessään tekee olemassa olevan (kestämättömän ja epätarkoituksenmukaisen) mallin yksinkertaisesti vanhentuneeksi.

Lue lisää aiheeseen liittyen:

Mistä on kyse?