Tulevaisuusselonteko vahvistaa päätöksenteon ennakointikykyä – mutta sitä voi hyödyntää kuka tahansa

Tätä hetkeä olen odottanut viime marraskuusta lähtien. Silloin julkaistiin nimittäin valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysi ja tiesin, että pian olisi luvassa myös sen pohjalta tehtyjä skenaarioita Suomelle. Ja nyt ne on julkaistu, neljä skenaariota ja 165 sivua tuhtia analyysiä. Skenaarioiden lisäksi paketissa on myös villejä kortteja, 30 toimenpidesuositusta ja kuvaus siitä miten selontekoa on jo hyödynnetty valtioneuvoston työssä.

Syy innostukseeni kumpuaa keskusteluista kansainvälisten kollegojen kanssa. He muistavat kehua ja ihmetellä Suomen ennakoinnin ekosysteemiä – tai että meillä voi ylipäänsä puhua ennakoinnin ekosysteemistä. Suomessa on tulevaisuudentutkimuksella ja ennakoinnilla pitkät perinteet ja se on paljon näkyvämmin kytketty julkihallinnon prosesseihin ja rakenteisiin kuin monessa muussa maassa.

Yksi keskeinen osa tätä ennakoinnin ekosysteemiä on juuri valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ja tulevaisuusvaliokunnan antama lausunto siitä. Kuulostaa ehkä hieman byrokraattiselta, mutta kyse on pohjimmiltaan tulevaisuusdialogista hallituksen ja eduskunnan välillä. Siitä, miten nykyiset muutokset ja niiden pidemmän aikavälin vaikutukset ymmärretään ja millaisena Suomen tulevaisuus nähdään.

Ei vain ne skenaariot, vaan se prosessi

Tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysi ja skenaariot on tehty valtioneuvoston yhteistyönä. Valtioneuvoston kanslialla on ollut keskeinen koordinoiva rooli, mutta työhön on osallistunut jokainen ministeriö. Tämä on nyt jo toinen kerta, kun tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa tehdään täysin virkamiestyönä sen sijaan että sen pohjatyö hankittaisiin ulkopuolisilta tutkijoilta. Tämä on merkittävää kahdesta syystä.

Ensinnäkin ennakointi on aina myös oppimisprosessi. Toimintaympäristöanalyysiä tehdessä oppii tarkastelemaan muutosten kokonaiskuvaa ja muutosten yhteisvaikutuksia. Skenaarioita tehdessä puolestaan oppii tunnistamaan keskeisiä tulevaisuuksiin vaikuttavia epävarmuuksia ja hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tällainen prosessissa oppiminen vain korostuu, kun tekoälyn aikakaudella skenaarioilta näyttäviä asioita saa nappia painamalla. Oleellista ei tällöin ole lopputulos, vaan miten sinne päästiin ja miten skenaarioita käytetään.

Toisekseen skenaariot ja toimintaympäristöanalyysi tulevat saman tien käyttöön, kun ne on tehty ministeriöissä. Ei tarvita erillistä jalkauttamisprosessia. Selonteossa listataankin useamman sivun verran esimerkkejä siitä, miten tulevaisuusselontekoa on jo hyödynnetty tai tullaan hyödyntämään osana strategiatyötä, riskienhallintaa, suunnittelua ja ennakointia.

Ennakointikyvyn kasvattamisen ja tulevaisuustiedon paremman hyödyntämisen tärkeys on nostettu esiin useammissa raporteissa, mm. OECD:n ennakoivan hallinnon ohjeistuksessa. Tämän ajan haasteet ovat sellaisia, joihin ei riitä enää vain reagointi, vaan pitää pystyä ennakoimaan tulevia lainsäädäntötarpeita ja tukemaan yhteiskunnan uudistumista huomioiden myös seuraavat sukupolvet ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Tämä edellyttää kykyä paitsi ymmärtää nykyhetken muutoksia, myös osaamista vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvitteluun ja niistä oppimiseen.

Näin voit hyödyntää selkontekoa

Tulevaisuusselonteosta on siis ollut jo hyötyä ministeriöille. Mutta entä me, jotka emme ole osallistuneet prosessiin, miten me voisimme hyödyntää tätä laadukasta ennakointityötä? Tulevaisuusselonteko kaikessa laajuudessaan tarjoaa ainakin tällaiset oikopolut ennakointityöhön:

1. Toimintaympäristöanalyysi ja epävarmuustekijät: Selonteossa on mukana tiivistelmä marraskuussa julkaistusta laajasta toimintaympäristöanalyysistä ja tarkempi kuvaus keskeisistä epävarmuustekijöistä. Nämä ovat hyvä lähtökohta mille tahansa tulevaisuustyölle. Olen itse hyödyntänyt marraskuussa julkaistua toimintaympäristöanalyysiä työstäessäni Sitran tulevaa megatrendiselvitystä.
2. Tulevaisuustaulukko: Laadukkaiden skenaarioiden tekemiseen tulevaisuustaulukkomenetelmä on eräs parhaista, mutta se voi olla melko työläs. Tulevaisuusselonteosta löytyvää tulevaisuustaulukkoa voi soveltaa omaan tarpeeseen – ehkä hieman karsittuna ja muokattuna versiona – lähtökohtana omien skenaarioiden tekoon.
3. Skenaariot: Toki myös itse skenaariot ovat hyödyllisiä. Niiden avulla voi esimerkiksi testata strategiaa: miten se toimisi esitetyissä skenaarioissa? Löytyykö jotain uusia riskejä tai mahdollisuuksia?

Tulevaisuusselonteko osana ennakoivaa hallintoa

Selonteko on merkittävä ennakointiprosessi niin Suomen kuin kansainvälisellä mittapuulla. Se on silti vain yksi osa laajempaa ennakoivan hallinnon kokonaisuutta. Sen lisäksi tehdään jatkuvaa toimintaympäristön seurantaa, teemallista tulevaisuustyötä ja ennakointiyhteistyötä niin kansallisella tasolla kuin kansainvälisestikin – esimerkiksi EU:n ennakointiverkostossa.

Suomalainen ennakointiekosysteemi on vielä tätäkin laajempi. Kansallinen ennakointiverkosto kerää yhteen eri ennakointia tekevät tahot niin julkishallinnosta kuin muiltakin sektoreilta. Esimerkiksi ennakoinnin suurtapahtuma Finnsight kokoaa tänä vuonna eri tahot yhteen pohtimaan esimerkkien kautta Suomen tulevaisuuskuvia ja -tekoja. Tervetuloa mukaan linjoille 25.9.!

Näyttäisi siltä, että saan jatkossakin kuunnella kehuja suomalaisesta ennakoinnista – ja nyt osaan myös antaa konkreettisempia esimerkkejä siitä, missä tulevaisuustietoa hyödynnetään. Tämä ei toki tarkoita, etteikö ennakointia päätöksenteossa pitäisi edelleen kehittää, mutta lähtökohdat ovat paremmat kuin monissa muissa maissa. Ja siitä saamme suomalaisina olla ylpeitä.

Lue lisää: