Siirry suoraan sisältöön

Alexander Lervikin suunnittelema SENSE Light swing –ledvalaisin. Kuvauspaikka: Saas Instrumentti oy saana.sailynoja(at)gmail.com +358407044234 Ratkaisujen Suomi. 2011

Julkaistu 18.12.2015

Tulppa pois työn markkinoilta Big Datan avulla

Työn tarjontaa voidaan lisätä markkinoiden näkyvyyttä parantamalla, bloggaa Sitran Mikko Hyttinen.

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, tulisiko työllistymistä edistää työn kysyntää vai tarjontaa kasvattamalla. Mitä jos tarjonnan lisääminen perustuisikin markkinoiden näkyvyyden parantamiseen sekä työpaikkojen että työntekijöiden osalta?

Suomessa on paljon tekemätöntä työtä, arviolta jopa 360 000 piilevää työpaikkaa. Samaan aikaan moni haaveilee ylipäätään työpaikasta, uudesta työpaikasta tai uudesta unelmien työpaikasta.  Liian usein työpaikka jää täyttämättä, kun sopivaa työntekijää ei osata etsiä tai siihen ei ole aikaa.  

Asuntomarkkinoilla läpinäkyvyys lisääntyi selvästi, kun asuntoportaalit toivat tarjonnan aiempaa paremmin esille. Voisiko tarjonnan parempi esilläolo parantaa myös työn kysyntää? Voi hyvin olla, että moni asuntokauppa on lopulta toteutunut vain siksi, että tarjonta on tullut näkyville: ”Katsos kulta, miten ihana rivitalonpätkä täällä on. Mitäs tuumaisit jos muuttaisimme…?” Työmarkkinoilla analogia voisi olla: ”Katsos Pena, millainen tyyppi täältä löytyi. Tässä voisi olla ainesta siihen uuteen yksikköömme asiantuntijaksi…”.

Vaikka teknologia on tehnyt informaation hallinnasta ja käsittelystä helpompaa ja halvempaa kuin koskaan aiemmin, työpaikoilla tarvittavaa osaamista ja resursseja haetaan usein näkymättömästi vain omien verkostojen kautta.

Miten työn tarjonnan näkyvyyttä voitaisiin parantaa? Luomalla Suomeen edistyksellinen työn markkina, jossa jokainen osaaja on näkyvästi esillä mahdollisia työpaikkatarjouksia varten. Tämä tapahtuisi lisäämällä informaation määrää, laatua ja avoimuutta kaikkien työmarkkinoilla olevien – niin työttömien, aktiivisten työnhakijoiden kuin niiden työtä tekevien osalta, jotka ovat halukkaita vaihtamaan uuteen, parempaan työpaikkaan.

Kaikki hyötyisivät työelämätietojen jakamisesta

Uusi edistyksellinen työn markkina edistäisi sekä yksilön että yhteiskunnan etua – niin taloudellista kuin koettua hyvinvointia. Jokainen olisi tarjolla ja näkyvillä löytääkseen markkinoilta mahdollisimman sopivan työpaikan.

Markkinan luomiseksi tarvittaisiin kansallinen malli, joka kannustaisi jokaista avaamaan omat työelämätietonsa markkinan näkyville. Into, jolla suomalaiset suoltavat tietoa itsestään ja ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa, antaa olettaa, ettei näkökulman laajentaminen työelämäkysymyksiin olisi välttämättä ongelma.

Työnantajien näkökulmasta asian liittyy sekä haasteita että mahdollisuuksia: avainosaajista olisi vaikeampi pitää kiinni, mutta myös uusien, jopa entistä parempien työntekijöiden löytäminen helpottuisi. Kilpailu työntekijöistä lisääntyisi, mikä olisi omiaan parantamaan johtamista ja henkilöstöasioiden hoitoa työpaikoilla. Myös oikeudenmukaisuus kohenisi ja sattuman merkitys sijoittumisessa työmarkkinoille pienenisi.

Jatkossakin lopullisen rekrytointipäätöksen tekemiseen tarvitaan toki haastatteluja, testausta ja erityisesti suosittelijoita, mutta laajempi ja laadukkaampi informaatio auttaisi hahmottamaan tarjontaa, laukaisisi piilotarpeita ja helpottaisi rekrytointia.

Miten tällainen järjestelmä käytännössä luotaisiin? Ensiksikin tarvitaan asennemuutos ja yleinen hyväksyntä ajatukselle, että informaatiota parantamalla ja avoimuutta lisäämällä työn ja tekijöiden kohtaantoa voidaan parantaa.

Perustan tällaiselle ”voimavarapilvelle” voisi luoda työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) digitalisaatiohankkeessa toteutettava kokonaisuus, jonkinlainen ”avoin työmarkkinatori”. Siinä tavoitteena on parantaa tiedon laatua sekä sen hyödyntämismahdollisuuksia työvoimahallinnon sisällä. Ihanteellisessa tilanteessa voimavarapilven muodostaisi laaja ja hajautettu erilaisten tietolähteiden kokonaisuus, jossa työvoiman tarjonta olisi hyvin näkyvillä.

TEMin hankkeessa luodaan myös matching-järjestelmä ainakin työvoimahallinnon tarpeisiin, mutta toivottavasti myös laajempaan käyttöön. Informaatiolähteitä olisivat muun muassa työvoimahallinnon järjestelmät, henkilön itsensä tuottama tieto, henkilöstöpalveluyritykset, rekrytointiyritykset, yksityiset työnvälittäjät, sosiaalinen media, koulutuslaitokset ja -yritykset, oppilaitokset, jne. Eli kyseessä olisi todellinen Big Data. Kaikki tämä voisi toteutua yksilön omalla suostumuksella. 

Mistä on kyse?