Arvioitu lukuaika 3 min

Tuomo Pietiläinen: Avoimuudella on väliä

Kuvaaja: Patrik Rastenberger

Julkaistu

Olen Helsingin Sanomien taloustoimittaja ollut pitkään kiinnostunut kestävästä taloudesta. Noin 20 taloustoimittajavuoden jälkeen olen nyt päässyt pohtimaan asiaa vierailijaprofessorin tehtävään Tampereen yliopistoon, jossa opetustani seuraa viikoittain noin 120 opiskelijaa. 

Mielestäni kestävä talous voi toteutua vain silloin, kun taloudellinen toimeliaisuus on läpinäkyvää: markkinoilla ja koko yhteiskunnalla on hyvät mahdollisuudet arvioida liiketoiminnan kestävyyttä. 

Suomi on vieläpä ollut edelläkävijä taloudellisen toiminnan läpinäkyvyydessä. Viimevuosina tämä läpinäkyvyys on kuitenkin joutunut uhan alle: EK haluaa salata talouden vallankäyttäjien ansio- ja pääomatulot. Valtiovarainministeriö suunnittelee suomalaisten osakeomistusten piilottamista hallintarekisterin ja kauppa- ja teollisuusministeriö putsaisi kaupparekisteristä vallankäyttäjien tunnistamisessa välttämättömät henkilötunnuksen ja osoitetiedon. 

Tämä blogini kirjoitus perustuu tiistaina 3.10. 2012 julkistetun kirjan lukuun. Kirjan ”Päämäärätietoinen omistaja  listayhtiöissä”  on julkaissut Perheyritysten liitto.                                                                  

Tulot ja omistaminen ovat yhä kummallisia tabuja Suomessa. Oma palkka ja taloudellinen asema ovat ehkä viimeinen asia, jonka paljastat hyvällekään ystävälle. 

Valtaa pitävät vaativat toistuvasti omistus- ja palkkatietojen piilottamista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK jyrähtää melkein joka syksy, kun optio- ja osaketulomiljonäärien kohonneita tienestejä kummastellaan verotustietojen julkistamisen aikoihin. 

Toimitusjohtajan miljoonatuloista kertominen on toki kiusallista, sillä samaiset johtajat vaativat palkkamalttia työntekijöiltään ja jakavat potkuja. Talouspäättäjien tulot julkaistaan vieläpä useimmiten syksyllä, kun palkkaneuvottelut ovat kuumimmillaan. 

Myös omaisuus on arka asia. Osakeomistamisen täydellistä piilottamista vaati viime vuonna työryhmä, joka valmisteli uutta arvopaperimarkkinalakia eli pörssilakia. Työryhmän mielestä pörssiyhtiöiden omistuksen julkisuudesta pitää luopua muun muassa siksi, että pörssivälittäjät säästäisivät liiketoiminnassaan. 

Työryhmä otti kantaa myös pienten pörssin ulkopuolisten yhtiöiden – kuten perheyhtiöiden – omistukseen. Niidenkin omistuksen julkisuudesta pitäisi luopua tasapuolisuuen vuoksi, työryhmä järkeili. 

Arvopaperimarkkinalain uudistamistyö on yhä kesken, sillä Suomen hallituksessa ei vielä ole päätetty lopullisesti niin sanotun hallintarekisterin kohtalosta. Hallintarekisteri veisi maan alle suomalaisten osakeomistukset pörssiyhtiöissä, kun nykyään hallintarekisterissä saavat omistaa vain ulkomaalaiset. 

Hallintarekisteri ilmeisesti säästäisi jonkin verran pörssivälittäjien kustannuksia niin sanotussa osakkeiden selvittelytyössä. Se tarkoittaa pörssikaupan jälkeen tehtävää työtä, jossa osakkeet siirtyvät myyjältä ostajalle. 

Muun muassa poliisi ja toimittajajärjestöt ovat vastustaneet osakeomistamisen salaamista. On epäilty, että kustannussäästöjen lisäksi työryhmä haluaa vähentää osakeomistamisen kiusallista läpinäkyvyyttä.   

Omistamisen läpinäkyvyyden vähentäminen voi siis olla tarkoitus eikä vain seuraus. Pörssilakityöryhmän puheenjohtaja on sanonut, että julkinen osakkeiden omistaminenkin itsessään voi olla haitta ja siitä päästäisiin nyt hallintarekisterin laajentamisella eroon. 

Yhteiskunnan avoimuuden ja demokratian näkövinkkelistä omistamista on monenlaista: Tavallisen Tampereen Railin omistuksilla on vähemmän merkitystä kuin vallankäyttäjien isoilla osakesalkuilla. Vallankäyttäjien ja yritysten hallitusten jäsenten pörssiomistuksia onkin julkisuudessa ruodittu ahkerasti, mutta tavalliset piensijoittajat ovat saaneet olla rauhassa. 

Kaikki Suomessa palkkaa saavat ja yrityksiä omistavat ihmiset ovat julkisuuslain edessä tasa-arvoisia. Jokaisen verotettavat ansio- ja pääomatulot ovat julkisia samoin kuin yhtiöiden omistustiedot. Yhtiön osakasluettelo on pidettävä nähtävänä yhtiön pääkonttorissa ja yhtiön on annettava siitä otteita ja jäljennöksiä kulujen korvaamista vastaan. 

Kattava julkisuus on tärkeää, sillä lainsäätäjän on mahdotonta erotella yhteiskunnallisesti merkittävää ja merkityksetöntä taloudellista tietoa tai omistajaa. 

Läpinäkyvä omistaminen on koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta strategisesti tärkeää. Kun osakasluettelot ovat avoimia, kansallisesti elintärkeät  yritykset eivät pääse siirtymään ulkomaalaisomistukseen huomaamatta. 

Omistuksen julkisuus on hyödyksi tutkivan journalismin projekteissa. Kun toimittajat ovat penkoneet firmojen taustoja, osakasluettelo on ollut usein ratkaisevan tärkeä. 

Hämäräfirmojen mielestä osakasluettelojen julkisuutta pitäisi tietenkin rajoittaa, sillä luvattomien liiketoimien teko hankalotuu tai loppuu kriittiseen mediajulkisuuteen. Rehellisesti asiansa hoitavalla yrityksellä taas ei liene mitään sitä vastaan, että sen omistajat ovat avoimesti esillä.  

Avoin omistaminen antaa suomalaisille yrityksille ainutlaatuisen kilpailuedun ja on hyväksi kestävälle kehitykselle. Se on jatkoa samalle asiakirjajulkisuuden ja avoimuuden perinteelle, jolla Suomi on pyrkinyt profiloitumaan Euroopan unionissa. 

Omistuksen avoimuudesta kannattaisi pitää maailmalla enemmänkin ääntä ja haudata omistamisen salailusuunnitelmat alkuunsa.

Kirjoittaja on yksi Sitran kestävän talouden foorumin osallistujista.

Julkaistu