archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Turvallisuusähky ja sen seuraukset

Julkaistu

Arkinen elämämme ja valtion strategiset ja poliittiset päämäärät ovat nykyään kyllästettyjä turvallisuudella, tai oikeastaan turvallisuuksilla, koska turvallisuudet ja keinot niiden saavuttamiseksi ovat erilaisia eri viranomaisilla ja eri toimijoilla. Tavallinen suomalainen (jonka määrittely on sekin nykyään haasteellinen tehtävä) kohtaa mittavan määrän todellisia, kuvitteellisia, konkreettisia ja abstrakteja uhkia ja vaaroja kyberhyökkäyksestä liukastumiseen jäisellä jalkakäytävällä. Niin perinteinen kuin sosiaalinenkin media ovat päivittäin täynnä turvallisuudentunnetta horjuttavia asioita sodista ja terrori-iskuista syrjäytymiseen ja liikenneonnettomuuksiin.

Jo jonkin aikaa on ollut nähtävissä turvallisuuseskapismin nousu. ”Pakoon liian turvallista yhteiskuntaa” (HS 22.9.2013) jutussa tätä kuvataan seuraavasti: ”Me elämme jonkinlaisessa turvallisuusfasismissa. Valtio ja virkakoneisto saavat päättää, mikä meille on hyväksi. Se on vaarallista, koska valtion edut eivät usein vastaa ihmisten etuja.” Liian turvallista yhteiskuntaa voi toki paeta esimerkiksi Syyriaan tai Afganistaniin. Siitä ei kuitenkaan ole kyse tässä yhteydessä, ja siksi turvallisuuseskapismia voi pitää jonkinlaisena signaalina Suomessa.

Turvallisuutta on käsitteenä ja ilmiönä pidetty staattisena, järjestyksen ja muun säilyttäjänä, konservatiivisena, vapautta rajoittavana. Turvallisuudentunteen on katsottu olevan kytköksissä pysyvyyteen, ennustettavuuteen ja varmuuteen. Uusi turvallisuus voisi olla sillä tavalla dynaamista ja innovatiivista, että sen kytkökset näihin asetetaan kyseenalaiseksi tai muuten irrottaudutaan perinteisistä totuuksista. Turvallisuushan on monella tapaa paradoksi itsessään. Turvallisuuden eksistentiaalinen paradoksi on ehkä se fundamentaalisin, eli ihmiselämän haavoittuvuus ja rajallisuus. Sen rajoja koettelevat monenlaiset turvallisuuseskapistit extremeurheilijoista elämäntapakokeilijoihin.

Sirpa Virta, turvallisuushallinnon professori, Tampereen yliopisto

Kirjoitus on osa Uusi turvallisuus -foorumin osallistujien blogisarjaa.

Mistä on kyse?