sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Elimme pari vuosikymmentä nousukautta, mutta lisääntyikö tuolloin arjen hyvinvointi? Monelle tämä aika merkitsi taulutelevision hankintaa tai uutta autoa. Talouden kasvun merkittävä osa-alue oli lisääntynyt kuluttaminen, vaikka tieto maapallon kantokyvyn rajoista ei ollut enää uutinen. Jo 1970 Rooman klubin tilaama raportti Kasvun rajat (Limits to Growth, 1972) viesti oli, että maapallon kestokyky ylittyy, mikäli kehityksen suuntaa ei muuteta. Murheena taakse jääneessä nousukaudessa oli se, ettei taloudellinen kasvu lisännyt arjen hyvinvointia. Hyvinvoinnin varjopuolena oli yksilötasolla painon nousu, terveyden heikkeneminen, yksinäisten ihmisten määrän kasvu, psyykkiset ongelmat ym.
Ruoka ja elintarviketuotanto hyvinvoinnin mittarina
Ruoka on merkittävässä osassa ihmisen hyvinvoinnissa ja jokaisella ihmisellä on vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Toisaalta hyvinvoiva yhteisö, johon henkilö kuuluu, luo myös oman osansa hyvinvoinnista.
Mitä on tapahtunut elintarvikkeille, joita hankimme? Yllättäen Norjassa pyydetty lohi, kuljetettuna Thaimaahan ja pakattuna Virossa, on edullisempaa kuin kotimainen kala. Tämän yhtälön mahdollistaa kalastus, joka ei tunne kasvun rajoja, vielä toistaiseksi saatavilla oleva polttoaine ja halpatyövoima. Entä ulkomaiset vadelmat? Hyväksymme toistuvasti ruokamyrkytykset, jotka ovat seurauksena epäpuhtaasta kasteluvedestä. Esimerkkejä tämän päivän elintarviketuotannon riskeistä löytyisi loputtomasti.
Suomessa on mahdollisuudet kestävään maatalouteen ja elintarvikkeiden tuotantoon. Kotimaan elintarviketuotanto lisää hyvinvointia jo pelkästään ruoan jäljitettävyyden ansiosta. Ruokaketjujen jäädessä kohtuullisiksi, ongelmatilanteissa on vielä selvitettävissä, mikä prosessin osa ei toiminut. Kun paikalliset toimijat, kuten vähittäiskaupat, kuntatoimijat ja elintarviketeollisuus, suosivat lähellä tuotettuja ja kotimaisia elintarvikkeita, se lisää merkittävästi lähiympäristön hyvinvointia jo pelkästään työllistämällä ihmisiä.
Jokainen elintarvike on jättänyt taakseen jonkinlaisen ympäristörasitteen ennen kuin se on valmiina lautasella nautittavaksi. Tätä prosessia ja sen maapalloon kohdentuvaa rasitetta voidaan kuvata mm. hiilijalanjäljen muodossa. Kaiken hyvinvoinnin lähtökohtana toki on, että maapallo, jolla elämme, voi hyvin.
Hyvinvointi voidaan kuvata yksilötasolla, yhteisön tasolla tai vastaavasti yhteisön hyvinvointi ja toiminta vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin. Tähän yhtälöön tarvitsemme uutta energiafiksua taloutta, joka huomioi toiminnassaan ekologisuuden, yhteisöllisyyden sekä hyvinvoinnin laajemmassa mittakaavassa.
Uusvanha kyläyhteisö
Lahden kaupunki on lähtenyt mukaan Sitran Uusvanha kyläyhteisö -hankkeeseen, jota hallinnoi Lahden Kehittämisyhtiö Oy. Hankkeessa on mukana kaupungin johto, sivistystoimi ja vanhuspalvelut sekä Lahden Ateria. Perusajatuksena on luoda uusien yritysrakenteiden ja kuntapalveluiden tuotantotapojen kautta menettelyt ja työkalut, joilla paikalliset ihmiset yhteistyössä itse järjestävät tarvitsemiaan palveluita.
Hankkeen sisältönä on luoda paikkakunnan ihmisten ja yritysten kesken uudenlaisia, tarvelähtöisiä palveluita yhteistyössä kunnan kanssa. Yhteisöjen jäsenille luodaan mahdollisuuksia ja työkaluja järjestää yhdessä tarvitsemiaan lähipalveluita. Näiden mielekästä ja tehokasta toteuttamista tuetaan ICT-ratkaisujen avulla.
Paikallisille mikro- ja pienyrityksille luodaan toimintamahdollisuuksia uudenlaisessa lähipalvelutuotannossa. Palvelukokonaisuuksille on tyypillistä, että aina uuden käyttäjäyhteisön myötä ne saavat uusia variaatioita ja syntyy kokonaan uusia palvelukokonaisuuksia. Hankkeen lähtökohta on ”käyttäjät kehittäjinä” -periaate.
Vastaan itse Lahden Aterian toiminnasta ja tuon esille hankkeen ruokaan ja ruokatuotantoon kohdistuvia tavoitteita ja lähtökohtia. Lahden Aterian elintarvikkeiden hankinnan strategisena lähtökohtana on tukea lähiseudun toimintaa mahdollisimman paljon neljän miljoonan euron elintarvikehankinnoillaan. Hanke tuo uusia mahdollisuuksia tämän tavoitteen toteuttamiseen.
Ensimmäinen toimenpide hankkeessa on ollut luontokerhon avaaminen yhdessä lasten vanhempaintoimikuntien ja sivistystoimen kanssa. Tähän rupeamaan on suunniteltu myös lähiruokavälipala, joka täydentää palvelukokonaisuutta. Jatkoksi on suunnitteilla vanhuksille kotipalvelun rinnalle järjestettävä palvelukokonaisuus, jonka yksi elementti on lähiruokapohjainen kotiateria. Lisäksi työn alla on lähiruokakiertue, jolloin yksittäisissä palvelukohteissamme lisätään lähiruoan määrää. Asiasta tiedotetaan entistä paremmin tuomalla esille tarjolla olevan ruoan tarinaa (pellolta pöytään).
Lahden Aterian tavoitteena on kehittää hankeen puitteissa myös uusia reseptejä, tästä esimerkkinä Lusin kylästä saatava härkäpapu, joka on proteiinipitoinen vaihtoehto lihalle ja täydentää hyvin ruokalistaa niin ravitsemuksellisesti kuin ympäristönäkökulman huomioiden.
Uusi energiafiksu talous
Demos Helsinki lanseerasi käsitteen uudesta energiafiksusta taloudesta Peloton-hankkeen myötä. Ruoka on olennainen osa energiafiksua taloutta, sillä ruoka on yksi kolmesta ilmastoa eniten kuormittavista tekijöistä yksityisen kulutuksen ympäristökuormitusta vertailtaessa.
Tästä syystä eri elintarvikkeiden aiheuttaman hiilijalanjäljen sekä muun ympäristörasitteen huomiointi, kausiruoka-ajattelu, kotimaisten kalalajien suosiminen, kasvisruokien kehittäminen ja systemaattinen lisääminen, sekä liharuokien vähentäminen ovat avainasemassa myös kuntien ruokapalveluita kehitettäessä.
Kuntaorganisaatioiden tulisi nähdä palveluita kehittäessä koko palvelukokonaisuuden vaikutus lähiympäristöön. Pysyvän, kestävän ja turvallisen tuotannon yksikköhinta saattaa olla hieman korkeampi, mutta hyvinvoinnin mittareita tulisi kehittää tuotannon lähiympäristövaikutusten todentamiseksi. Nykyinen laatukäsite jättää vielä paljon hyvinvointivaikutuksia huomioimatta.
Uusi energiafiksu talous mahdollistaa mielestäni hyvinvoinnin kaikilla tasoilla. Uskon sen olevan myös merkittävässä roolissa, kun lähdetään rakentamaan taloudellisesti vahvaa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden hyvinvoinnin haasteisiin niin Suomen ulkopuolella kuin sisäpuolellakin tapahtuvan kriisin yhteydessä tai huomioitaessa maailmaa uhkaavat globaalit tekijät.
Lahden Ateria
Tuulia Pelli
toimitusjohtaja