Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) julkaisivat tammikuussa lasten digisuositukset 0–13-vuotiaille. Niissä linjataan, ettei älypuhelimia eikä somea suositella alle 13-vuotiaille lainkaan.  

Digisuositukset ovat tärkeä askel, sillä käsissämme on massiivinen ongelma. 

Kansainväliset tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että runsas ja varhainen somen käyttö lisää ahdistuksen ja masennuksen riskiä. Kyse ei ole vain korrelaatiosta, vaan syy-seuraussuhteesta. 

Digialustoihin liittyvät ongelmat nousevat esille myös Sitran vasta julkaistuissa megatrendeissä. Mielenterveyden oireilu on yleistynyt ja valtaosa suomalaisista kohtaa jonkin mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Digitaalinen ympäristö ei ole tässä kehityksessä vain neutraali tausta, vaan aktiivinen muutosvoima. 

Ongelman taustalla on digijättien ahneus: somen käyttäjät eivät ole asiakkaita, vaan tuotteita, joista kerättyä dataa myydään mainostajille. Alustat tekevät somen käyttäjillä rahaa. Mitä nuorempana käyttäjä saadaan koukutettua somesisältöihin ja -palveluihin, sen parempi. 

Tämä dynamiikka näkyy ajankohtaisessa keskustelussa erityisen kirkkaasti. Helsingin Sanomat kertoi helmikuun alussa Euroopan komission epäilevän, että TikTok koukuttaa lapsia laittomin keinoin. Se epäilee TikTokin rikkovan digipalvelusäädöstä (DSA). Komission ilmoitus on merkittävä avaus digimaailman pelisäännöistä. 

Historia toistaa itseään, ja somea voi verrata tietyssä mielessä tupakkaan: Ensin luodaan erittäin addiktoiva tuote, vähätellään terveyshaittoja, pimitetään tutkimustuloksia ja lobataan päättäjiä, jotta nämä eivät puuttuisi asiaan. Nyt tilanne on viimein alkanut muuttua myös Suomessa. Somen haitat ovat yksinkertaisesti liian selkeitä sivuutettaviksi. 

Yksinkertaistettuna ongelma on tämä: 

Älypuhelimet + addiktoiva sisältö = 

  • enemmän yksinäisyyttä ja liikunnan puutetta 
  • enemmän ahdistusta ja masennusta 
  • enemmän dopamiinin hakemista älypuhelimista. 

Megatrendit-selvityksen mukaan alustojen algoritmit ruokkivat tunnemarkkinaa, jossa kiihtyminen, viha ja vastakkainasettelu ovat kaupallista polttoainetta. Se heikentää ihmisten kykyä löytää kompromisseja ja lisää riskiä sisäisille konflikteille.  

Kun puhumme siitä, miten älypuhelimet ja alustojen logiikka vaikuttavat hyvinvointiimme, onkin tärkeää tarkastella myös sitä, miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme ja demokraattiseen osallistumiseen. Tätä Sitran kansainvälinen toiminta tarkastelee parhaillaan Suomessa, Ranskassa ja Romaniassa, joissa selvitämme, minkälaista poliittista sisältöä sosiaalisen median alustat tarjoavat nuorille aikuisille. Maaliskuussa julkaistava selvitys syventää entisestään ymmärrystä siitä, millaisia riskejä sosiaalisen median runsaaseen käyttöön voi liittyä. 

Entä mitä me vanhemmat voimme tässä asiassa tehdä? Ainakin nämä: 

  • Ala-asteikäisillä eli alle 13-vuotiailla ei tule olla lainkaan sosiaalisen median tilejä eikä älypuhelinta. Älykello riittää. 
  • Aseta kaikkiin laitteisiin ruutuajat – tämä koskee myös vanhempia. Paras tapa on näyttää itse esimerkkiä. 
  • Käy vähintään kuukausittain keskustelu lapsen kanssa ruutuajasta ja sen hallinnasta. 
  • Älypuhelimet tulisi jättää pois kouluista peruskoulussa, ammattikoulussa ja lukiossa. 

Tutustu myös