blogit
Arvioitu lukuaika 3 min

Vallasta ja vallattomuudesta

Kirjoittaja

Julkaistu

Mikä meitä uhkaa on kysymys, josta käydään paljon keskustelua. Turvallisuusorganisaatioiden edustajat ovat usein turvallisuusuhkien asiantuntijoita. He tulevat säännöllisin väliajoin vakavina julkisuuteen kertomaan, mitkä ovat suurimmat turvallisuusuhkat nyt ja millaiset uhkat ovat jo odottamassa nurkan takana. Asiantuntijoiden näkemyksiä on vaikea haastaa. He kumoavat usein muiden esittämät näkökohdat yksityiskohtia koskevilla tiedoilla. Pienen, asiantuntijoiksi julistetun piirin ulkopuolelta tulevat haastajat ovat kovassa paineessa, sillä heidän uskottavuuttaan kyseenalaistetaan monella tavalla.  

Kysymys, jota vain harvoin julkisuudessa käsitellään, on se, miten uhkien määrittelyyn vaikuttavat hierarkiat ja valta. Turvallisuusorganisaatiot ovat perinteisesti hyvin hierarkkisia. Tämä vaikuttaa myös turvallisuusuhkien vakavuuden arviointiin. Turvallisuusuhkat ovat tärkeitä organisaatioiden vaikutusvallan kannalta. Organisaatiot, joka torjuvat yleisesti kaikkein vakavimmiksi katsottuja turvallisuusuhkia, ovat muita tärkeämpiä. Käytännössä tämä usein tarkoittaa sitä, että tavallisten ihmisten näkökulmasta varsin vaikeasti hahmotettavat uhkat ovat niitä kaikkein tärkeimpiä. Näihin kaikkein vakavimpiin turvallisuusuhkiin liittyy usein myös salaperäisyyttä. Vain harvat ja valitut saavat tietoa näistä uhkista, ja tämä lisää uhkien vakavuutta.

Turvallisuuteen liittyvät hierarkiat ja valtakysymykset näkyvät näiden organisaatioiden päivittäisessä toiminnassa. Jokainen, joka on toiminut turvallisuusorganisaatiossa tunnistaa varmasti kokoukset, jossa puhevalta ja asiantuntemus ovat tiiviisti kytköksissä henkilöiden asemaan organisaatiossa. Ensimmäisenä puhuvat ne, joilla on paljon valtaa. Vallattomat ovat enimmäkseen hiljaa. Näin uudet tulokkaat oppivat talon tavoille, odotellen sitä vaihetta, jolloin he pääsevät puhumaan ensimmäisinä. Tämä on varmasti tehokas tapa opettaa talon tavoille. Iso kysymys kuitenkin on, edistetäänkö tällä tavalla sellaista johtajuutta ja asiantuntijuutta, jota tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Perinteiset hierarkiat ovat murtuneet ja murtuvat edelleen. Viranomaisilla ei ole enää tiedon monopolia. Tiedon merkitys vallan välineenä vähenee kun kaikenlaista tietoa on saatavilla nopeasti ja helposti, ja tiedon salaaminen on yhä hankalampaa. Viranomaisten tuottama tieto on vain yksi tieto muiden joukossa. Virtuaalimaailma vaikuttaa vallan rakenteisiin. Valta hajaantuu, ja myös vallattomat voivat saada valtaa.  Netissä joukkojen johtajaksi voi nousta henkilö, joka ei koskaan saisi johtavaa asemaa tai valtaa perinteisissä hierarkioissa. Asema ei enää tuota automaattisesti auktoriteettia ja siihen liittyvää valtaa. Erityisesti nuoret haastavat auktoriteetit. Samalla osa nuorista on valmiita seuraamaan henkilöitä, jotka pystyvät antamaan yksinkertaisia ratkaisuja elämän monimutkaisiin kysymyksiin.

Vanhat hierarkiat murtuvat ja uusia tulee tilalle. On tärkeää, että jatkossakin myös vallattomat voivat luottaa keskeisiin turvallisuusorganisaatioihin. Luottamus ei enää ole itsestäänselvyys eikä se synny auktoriteetista, vaan osaamisesta, joustavuudesta ja taidosta toimia erilaisissa tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. 

Kirjoitus on osa Uusi turvallisuus -foorumin osallistujien blogisarjaa

Mistä on kyse?