Viestintä rakentaa luottamusta pirstoutuvassa maailmassa – 3+1 nostoa viestinnän tulevaisuuksista

Olen viime vuosina puhunut erilaisissa tilaisuuksissa megatrendien ja heikkojen signaalien vaikutuksista viestintään. Taustaksi olen etsinyt viestintää koskevia tulevaisuustöitä, mutta niitä ei juuri ole löytynyt. Niinpä päätimme viestijöiden ammattijärjestö Viesti ry:n kanssa tarttua keväällä toimeen ja nyt työn tulokset on julkaistu Viestinnän tulevaisuudet – luottamuksen rakentajat pirstoutuvassa maailmassa -raporttiin.

Kevään ja kesän aikana yli 190 viestijää vastasi tulevaisuuskyselyyn, 170 osaamiskyselyyn ja noin 80 osallistui työpajoihin. Pysähdyimme yhdessä pohtimaan, miten suuret yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat viestintään ja miten viestinnällä puolestaan voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Toivon, että tulevaisuustyöstä on hyötyä niin meille viestintää työkseen tekeville kuin ihan kaikille, jotka viestivät murrosten ja erilaisten kriisien ajassa.

Tässä 3 + 1 nostoa laajasta työstämme tulevaisuusviestijän näkökulmasta:

1. Tekoäly tekee työstä strategisempaa ja korostaa inhimillisyyttä

Tekoäly on ymmärrettävästi viestijöiden mielessä: se vaikuttaa työtapoihin, osaamisvaateisiin ja jopa ajatteluun. Suurin osa tulevaisuuskyselyyn vastanneista (59 %) näkee tekoälykehityksen vaikuttavan viestinnän tulevaisuuteen megatrendeistä voimakkaimmin.

Tekoälyn uskotaan sulautuvan osaksi arkista työtä ja vähentävän suorittavia tehtäviä. Viestijöiden roolin ajatellaan myös muuttuvan strategisemmaksi – tämä sama toive lienee muillakin aloilla. Viestinnän keskeisimpiä tehtäviä nähdään olevan jatkossa johdon sparraus, muutosjohtaminen sekä toimintaympäristön ennakointi. Strateginen ajattelu nousikin viestijöiden tulevaisuuden tärkeimmäksi osaamiseksi, tekoälyosaaminen toiseksi. Samalla niissä tunnistetaan eniten osaamisvajetta.

Kun tekoälymoska täyttää somekanavat, nousee myös vastareaktio. Monet viestijät olivat havainneet heikkoina signaaleina eli muutosten ensioireina tekoälyähkyä ja -väsymystä sekä analogisuuden ja fyysisten viestintämuotojen paluuta. Kannattaa siis kaivaa CD-levyt ja printit takaisin naftaliinista! Tosin muistan, että samanlaisia signaaleja oli ilmassa jo vuosia sitten somen yleistyttyä, joten nähtäväksi jää, koemmeko lopulta analogisuuden renessanssin.

Vastareaktiona voidaan pitää myös sitä, että viestijät uskovat ihmisen harkinnan, inhimillisyyden, aitouden sekä kohtaamisten ja vuorovaikutuksen merkityksen kasvavan tekoälyn ja koneiden aikakaudella.

2. Väärän tiedon maailmassa viestijästä tulee luottamuksen rakentaja

Toiseksi eniten viestinnän tulevaisuuteen vaikuttaa viestijöiden mukaan megatrendeistä maailmanjärjestyksen murros ja demokratian kehitys.

Viestijöiden arvio tilanteesta on pysäyttävä. Dis- ja misinformaatio nähdään suurimpana pitkän aikavälin uhkana viestinnälle (väärä tieto löytyy myös Maailman talousfoorumin riskiraportin kärkisijoilta). Myös informaatiovaikuttaminen, kyberhyökkäykset, epäluottamus ja polarisaatio koetaan merkittäviksi uhkiksi.

Suomessa luottamus keskeisiin instituutioihin on yhä vahvaa, mutta laskusuunnassa. Luottamus on tärkeä myös yhteiskunnallisen turvallisuuden näkökulmasta: kun luottamus rakoilee, heikkenee pohja kokonaisturvallisuudelta. Luottamuksen rakentaminen onkin kolmanneksi tärkein viestijöiden tulevaisuuden osaaminen, heti strategisen ajattelun ja tekoälyosaamisen jälkeen.

Demokratiakehitys johtaa viestijöiden mukaan siihen, että tarve avoimelle ja faktapohjaiselle tiedolle kasvaa. Viestintä on yhä enemmän yhteisöllisyyden, luottamuksen ja vuoropuhelun rakentamista. 55 prosenttia viestijöistä pitääkin viestintää ydintoimintona vakaan ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Viestintä ei toki voi yksin pelastaa demokratiaa, mutta tekoälyn rynnistys ja maailmanpolitiikan myllerrys ovat pakottaneet meidät viestijät pohtimaan tehtäväämme uudesta näkökulmasta. Ja tämä antaa toivoa.

3. Ota hetki tulevaisuuksille

Yksi Sitran ja Viesti ry:n tulevaisuustyön tavoitteista oli vahvistaa viestijöiden ennakointikykyä. Siksi Sitrakin oli tässä työssä mukana – pitkän aikavälin tavoitteenamme on vahvistaa tulevaisuusajattelua yhteiskunnassa.

Tulevaisuustyölle oli selvästi tarvetta: Vaikka valtaosa (87 %) viestijöistä ajattelee, että tulevaisuustyö on tärkeää viestijälle, vain aniharva hyödyntää ennakointia tai tulevaisuustyökaluja arjessaan. Esteenä on ainainen kiire ja tulipalojen sammuttelu tai se, että oma organisaatio ei tue tulevaisuustyötä. Ennakointi voi kuitenkin olla yksi avaintekijä strategisemman roolin ottamisessa, joten sille kannattaisi raivata tilaa.

Vaikka omassa työssäni viestin tulevaisuusaiheista, täytyy myöntää, että kiireessä myös minun tulevaisuushorisonttini kapenee. Keskityn työtaakasta selviämiseen, enkä muista pitää antureita avoinna erilaisille tulevaisuuksille. Siksi yhteinen tulevaisuustyö satojen viestijöiden kanssa oli merkityksellinen. Toivottavasti itse kukin voi aika ajoin pysähtyä yhdessä kollegoiden kanssa tulevaisuuden äärelle – oli se sitten viikkokokouksissa, kehittämispäivissä tai vaikka kahvikoneella.

+ Huoneentaulu tulevaisuuden viestinnän rakentamiseen

Lopuksi vielä muistutus tulevaisuusajattelun perusteista: tulevaisuuksia on monia, niihin voi vaikuttaa ja meillä on vastuu ajatella pidempää aikaväliä sekä tulevia sukupolvia.

Siksi kokosimme tulevaisuustyömme pohjalta viisi asiaa, joilla voi rakentaa parempaa viestintää – ja parempaa tulevaisuutta:

1. Rakenna luottamusta: Luo mahdollisuuksia dialogiin, vahvista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä tuota tietoa avoimesti ja läpinäkyvästi.
2. Tee tiedosta merkityksellistä ja saavutettavaa: Tuota ymmärrettävää sisältöä niin ihmisille (huomioi ikääntyvä ja monimuotoistuva väestö) kuin tekoälylle, tuo selkeyttä ja kontekstointia monimutkaiseen maailmaan. Muista myös analogiset viestinnän muodot.
3. Luo kohtaamisia: Tee tilaa inhimilliselle vuorovaikutukselle.
4. Hyödynnä tekoälyä eettisesti ja puolusta inhimillisyyttä: Ymmärrä, mihin tekoäly on hyvä työkalu ja missä tarvitaan ihmistä. Kehitä omaa osaamistasi.
5. Käännä katse tulevaisuuteen: Ole organisaation tulevaisuusopas, tarkkaile heikkoja signaaleja, pohdi laajempien kehityskulkujen vaikutuksia, tunnista virtauksia – auta organisaatiota olemaan valmiimpi muutoksille.