Yhteiskunnallisten yritysten voima piilee toimintakulttuurissa

Suomessa on jo 5 000-12 000 yhteiskunnallista yritystä, riippuen kuka laskee ja miten. Ne ovat liiketoimintaa harjoittavia säätiöitä, yhdistyksiä, osuuskuntia sekä yrityksiä. Kyseessä on liiketoimintamalli, ei siis juridinen muoto. Ulkomailla ilmiö on tällä nimellä paljon tunnetumpi, ja esimerkiksi Briteissä yhteiskunnalliset yritykset ovat merkittävässä roolissa myös julkisessa palvelutuotannossa. Silti myös Suomessa on herätty tarkastelemaan niiden potentiaalia päättäjätasolla vasta nyt 18.2. julkaistaan TEM:in asettaman työryhmän raportti aiheesta, ja sitä toivotaan huomioitavan uudessa hallitusohjelmassa.

Yhteiskunnalliset yritykset haastavat meitä ajattelemaan uudella tavalla. Tämä kävi hyvin ilmi mm. Yhteiskunnallinen yritys tulee – oletko valmis -konferenssissa marraskuussa. Niiden voima on toimintakulttuurissa; sen omaehtoisuudessa ja liiketoiminnallisen logiikan yhdistymisessä vankkaan uskoon siihen mitä tekee – ja tekemisen positiivisesta vaikutuksesta. Toiminta ja arvot yhdistyvät. Tämä kiinnostaa vähintäänkin niitä uusia työntekijäsukupolvia, jotka etsivät merkityksellisyyttä työelämässään sekä niitä ihmisiä, joille ei maistu julkisen sektorin jähmeys tai voiton tekeminen omistajille. Yleensä kipinä tulee oivalluksesta, että voisi tehdä jonkin asian toisin, paremmin tai tuottaa jotain mitä ei kukaan muu tuota. Näitä esimerkkejä löytyy Demoksen julkaisusta Parempi diili – Yhteiskunnallisen yrittäjän riemulaulu.

Vastaväitteenä on esitetty, että kaikki mitä yhteiskunnalliset yritykset tuovat mukanaan kuten innovatiivisuus, asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys ja hyvän tuottaminen, on mahdollista toteuttaa missä tahansa organisaatiossa ja millä vain sektorilla, myös julkisessa palvelutuotannossa. Näin varmasti onkin mutta miksi edellä mainitut hyvät asiat sitten toteutuvat niin harvoin? Yhteiskunnalliset yritykset tuovat tähän pohdintaan uusia näkökulmia.

Yksi hyvä esimerkki yhteiskunnallisesta yrityksestä on palvelukoti Sofia. Toiminnanjohtaja Tiina Kuisman videohaastattelusta saa vaikutelman että yritys olisi tosiaan löytänyt oman polkunsa julkisen ja yksityisen sektorin välimaastossa. Tiinan mielestä yhteiskunnallinen yritys löytää mahdollisuuksia tiukan kilpailun ja voiton tavoittelun sekä julkisen sektorin voimattomuuden väliltä. Löytyy kolmas tie. Hänen mielestään he paikkaavat ja täydentävät toimimatonta julkisen sektorin palvelua.

Fiksuja ideoita pitäisi innokkaasti varastaa. Pyörää ei tarvitse keksiä itse, mutta se millainen pyörä sopii juuri tähän maastoon ja miten sillä parhaiten kuljetaan, on itse keksittävä.

Lisää yhteiskunnallisista yrityksistä myöhemmin tässä blogissa, lisäksi sitä löytyy SYY ry:n sivuilta.

Jonna Stenman, johtava asiantuntija, Uudistuminen avain-alue, Julkishallinnon johtamisohjelma.