Julkaistu 07.05.2018

Heikot signaalit

Tällä harjoituksella pääset kiinni heikkoihin signaaleihin eli mahdollisen muutoksen ensioireisiin.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia.
Työkalu

Heikot signaalit

Mihin soveltuu: Ei-ilmeisten tulevaisuuden kehityskulkujen tunnistamiseen ja tunnistettujen trendien haastamiseen.

Hyödyt: Parempi varautuminen yllätyksiin ja tulevaisuuksien kirjon laajeneminen.

Aika: Varaa noin 45 minuuttia aikaa.

Osallistujat: 3-6 hengen ryhmät

Heikko signaali on merkki nousevasta asiasta tai ensioire muutoksesta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä (kts. Hiltunen 2010). Heikkojen signaalien tunnistaminen täydentää ja haastaa trendeihin perustuvaa tulevaisuuden kehityskulkujen hahmottamista.

Heikkojen signaalien ominaisuuksia ovat:

  • Uutuus: heikko signaali on merkki uudesta asiasta tai vanhan asian uudesta puolesta
  • Yllättävyys: heikko signaali on tulkitsijalleen yllättävä
  • Haastavuus: heikko signaali pakottaa haastamaan oletuksia nykyisestä ja siksi se on usein vaikea huomata tai helppo jättää huomiotta
  • Merkityksellisyys: heikko signaali kuvaa asiaa, jolla voi olla tulevaisuudessa vaikutus
  • Viive: heikko signaali kertoo asiasta, joka ei vielä ole merkittävä, vaan vaatii vielä aikaa kypsyäkseen

Heikon signaalin kanssa samankaltaisia käsitteitä ovat mm. hiljaiset signaalit, muutoksen siemenet ja ennakkovaroitusmerkit. Toisinaan myös villit kortit ja mustat joutsenet yhdistetään heikkoihin signaaleihin, mutta niissä on enemmän kyse äkillisestä yllättävästä tapahtumasta tai ilmiöstä, josta on saattanut olla heikkoja signaaleja.

Signaalin havaitsemiseen, tulkintaan ja käyttämiseen vaikuttavat ajatusmallimme, erilaiset ”suodattimet”. (Soveltaen Ilmola 2014 ks. kuva yllä).

  1. Ensimmäinen askel heikkojen signaalien löytämiseen on pitää aistit auki ja mieli avoimena yllätyksille. Tämä edellyttää myös omien oletusten ja näkemysten haastamista, sillä yleensä tunnistamme vain sellaisia signaaleja, jotka jo sopivat maailmankuvaamme. Heikkoja signaaleja voi löytää periaatteessa mistä vain, tosin sanomalehtien etusivut eivät ole parasta metsästysmaastoa heikoille signaaleille. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi futuristien Twitter-tilit ja blogit, erilaiset messut ja konferenssit tai vaikkapa lomamatkat. Heikkoja signaaleja kannattaa kerätä paljon ja monipuolisesti, koska kiinnostavat asiat löytyvät usein olemassa olevien kategorioiden reunoilta ja yhdistelmistä.
  2. Toinen askel on signaalien tulkinta ja syventäminen. Tämä pitää sisällään mahdollisten vaikutusten miettimisen ja yhdistämisen sekä muihin signaaleihin, että megatrendeihin. Signaalit täytyy siis ikään kuin ajatella loppuun asti, seurata niiden viitoittamaa tietä niin pitkälle kuin mahdollista. Välittömien vaikutusten lisäksi on tarpeen miettiä välillisiä vaikutuksia ja vaikutusten yhteyksiä.

Kahden edellä mainitun askeleen välillä on heikoille signaaleille tyypillinen ristiriita. Toisaalta on tarpeen kerätä laajasti ja monipuolisesti suuri joukko signaaleja, ja toisaalta syventyä signaalien vaikutuksiin ja yhdistää ne olemassa olevaan. Kyseessä on siis tasapainoilu leveyden ja syvyyden tai epämääräisyyden ja selkeyden välillä.

Havaitun ja tulkitun signaalin käyttämiseen liittyy lisäksi erilaiset intressit tulevaisuuden suhteen. Mitä halutaan nostaa esille, mitä vaientaa, mitä pidetään relevanttina ja mitä hyödyllisenä. Tämä valtasuodin vaikuttaa siihen, miten signaaleja käytetään.

Tee näin:

Pohtikaa ryhmässä, mikä asia, ilmiö tai tapahtuma on viime aikoina yllättänyt, pöyristyttänyt, tuntunut naurettavalta tai uskomattomalta? Kyseessä voi olla esimerkiksi teknologia, säädös, politiikkatoimenpide, liiketoimintamalli, kansalaisaktiivisuus, tutkimustulos, tuote tai palvelu, idea, keksintö, kokeilu tai mielipide.

Kirjoittakaa havaintonne lapuille ja katsokaa, nouseeko niistä yhteisiä teemoja.

Valitkaa yksi teema tai yksi signaali ja keskustelkaa, mitä tapahtuisi, jos sen kuvaamasta asiasta tulisi arkipäivää. Mitä tapahtuu mahdollisesti seuraavaksi ja mitä siitä seuraa?

Muotoilkaa keskustelun pohjalta ”Mitä jos…” kysymys, joka herättää ajattelemaan uudella tavalla.

Esimerkki:

Ryhmässä tunnistettiin useita signaaleja, joista seuraavien ajateltiin liittyvän jotenkin toisiinsa:

Keskustelussa nousi esiin, että kaikki signaalit käsittelevät sitä, miten tekoälyn ja robottien yleistyminen sekä kasvava digitaalisten alustojen käyttö muuttavat käsitystämme siitä, mikä on ihminen. On yhä yleisempää ajatella ihmistä tietomassana ja antaa tietomassalle tai koneelle ihmisen ominaisuuksia.

Keskustelun pohjalta muodostettiin seuraavat kysymykset:

  • Mitä jos koneille annetaan yleisesti ihmisoikeuksia?
  • Mitä jos ihmisen luonne ja terveys määritellään tietoverkoissa olevan datan perusteella?

Seuraavaksi: heikkojen signaalien hyödyntäminen

Työskentelyn jälkeen heikkoja signaaleita voi hyödyntää vision rakentamisessa täydentämään trenditarkastelua. Heikot signaalit auttavat tunnistamaan, millaisia yllätyksiä matkan varrella saattaa olla. ”Mitä jos” kysymyksiä voi myös käyttää haastamaan valmiita visioita ja tuomaan esille niiden erilaisia puolia.

Mistä on kyse?