Julkaistu 15.12.2017

Keskustelun paketointi

Jos tarkoituksena on välittää dialogissa muodostuneet oivallukset sellaiselle taholle, joka ei ole osallistunut keskusteluun, kannattaa keskustelu paketoida.

Dialogia voi seurata esimerkiksi ratkaisujen, valmistelun tai päätösten työstäminen. Dialogissa syntynyt syvempi aiheen ymmärrys voi parantaa seuraavien vaiheiden työstöä, mutta dialogi on syytä pitää näistä selkeästi erossa. Lue lisää dialogia seuraavista vaiheista täältä. 

Miten?

Paketoinnin muoto riippuu siitä, mitä dialogin jälkeen tapahtuu ja millä kokoonpanolla. Paketointi kannattaa suunnitella yhdessä sen tahon kanssa, joka haluaa käyttää dialogissa syntynyttä ymmärrystä. Mihin ymmärrystä tarvitaan, ja mitä tietoa he tarkalleen ottaen tarvitsevat? Tämä on hyvä määritellä jo keskustelun tavoitteiden yhteydessä. Sovi keskustelun paketoinnista myös osallistujien kanssa jo ennakkoon.

Paketointia varten tarvitaan kirjuri, joka kirjaa koko keskustelun. Tärkeää on, ettei kirjuri arvota eri näkökulmia, vaan kirjaa kaiken ylös tasavertaisesti ja tarkasti, käyttäen samoja sanoja kuin puhujat. Keskustelun lopetuksen jälkeen on hyvä käydä läpi yhteisesti ryhmän kanssa keskustelun yhteenveto. Kirjurin on hyvä teemoittaa ja poimia keskeinen sisältö käydystä dialogista ja todentaa se keskustelijoiden sitaateilla.

Keskustelun voi vetää yhteen esimerkiksi seuraavin sisällöin itselleen luontevalla tavalla (esim Word tai lineaarinen mind map):

1. Mitkä olivat keskeiset asiat keskustelussa?
2. Mistä olimme samaa mieltä? Entä eri mieltä?
3. Mitkä olivat keskeiset näkemyserot näiden sisällä?
4. Mitkä asiat jäivät epäselviksi? Mistä ei puhuttu?
5. Mistä aiheista ja keiden pitäisi jatkaa keskustelua?

Lataa pohja keskustelun paketointiin ja kortit keskustelun vetämiseen.

Sanoituksia dokumentointiin

Ennen keskustelua:

Vetäjä: “Keskustelumme koostuu kolmesta vaiheesta. Aluksi tutustumme toisiimme ja määrittelemme mistä keskustelemme. Tämän jälkeen syvennymme keskustelemaan. Lopuksi käytämme aikaa keskustelun olennaisen sisällön kiteyttämiseen sellaiseen muotoon, että se voidaan välittää eteenpäin muille ihmisille.”

Kirjuri:Teen muistiinpanoja keskustelun edetessä, jotta voimme palata niihin lopussa, kun kiteytetämme keskustelun sisältöä. Jos olen ymmärtänyt jotain väärin, niin ilman muuta saatte korjata.”

Keskustelun jälkeen:

“Aloitetaan yhdessä keskustelun sisällön kiteyttäminen. Siinä meillä on tukena kirjurin tekemä pohjatyö. Tässä vaiheessa on tärkeää, että voidaan yhdessä sopia, mitä keskustelustamme tulee julkiseksi. Yhteenvetoon ei kirjata mitään, mitä ette sinne halua. Yhteenvedon ei tarvitse olla yksimielinen vaan siihen on ihan suotavaakin tulla näkyviin erimielisyydet ja eri näkökannat. Edetään yhteenvedon tekemisessä vaihe vaiheelta.”

Jos joku haastaa tai vastustaa yhteenvedon muotoiluja:

”Kerro lisää, mikä tässä on pulmana ja miten sen muotoilisit toisin” (kirjataan vaihtoehtoinen muotoilu alkuperäisen rinnalle)

”Mitä te muut tästä ajattelette?” (muokataan yhdessä lopulliseksi)

Tunnekuohuun suhtautuminen:

”On aivan ymmärrettävää, että herää tunteita, kun on aluksi puhuttu luottamuksellisesti ja nyt mietitään, mitä tästä kerrotaan julkisuuteen. Mielestäni tämä asia X on erittäin tärkeä. Yritetään miettiä, onko joku tapa, jolla me voimme kirjata ja ilmaista sen muille ihmisille. Tärkeää on yleisempi ilmiö tai asia, johon keskustelussa esiin tulleet tapahtumat ja kokemukset liittyvät.”

Jos joku haastaa keskustelun tekemistä julkiseksi ylipäätään:

”On hyvä, että jokaiselle meistä jää yhteenveto tästä keskustelusta. Monet tärkeimmätkin oivallukset saattavat unohtua yllättävänkin nopeasti. Yhteenvedon avulla ne voidaan palauttaa mieleen myöhemmin.”

”Yhteenvedon on myös tarkoitus tuoda laajemmin toisille esille, että täällä on oikeasti keskusteltu tärkeistä asioista. Samalla rohkaistaan muita ihmisiä liittymään mukaan ja jatkamaan keskustelua.”

 

Lisää työkaluja

Vaikuttavuutta keskustelun jälkeen.

Käytännön oppeja dialogista

Näin homma toimii.

Mistä on kyse?