archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Median rooli dialogissa

Dialogi ja journalismi – näin saat median mukaan

Kirjoittaja

Taneli Heikka

FT, on viestinnän tutkija, yrittäjä, toimittaja

Julkaistu

Dialogissa syntyy usein uusia, konkreettisia ideoita. Siinä kerrotaan koskettavia tarinoita ja löydetään yllättäviä näkökulmia sekä uusia keskustelunaiheita. Nämä asiat voivat olla uutisia! Ja uutiset kiinnostavat journalistista mediaa. Lisäksi dialogiin on mahdollista saada mukaan sellaisiakin ääniä, jotka eivät tyypillisesti osallistu keskusteluun.

Dialogin välittyminen julkisuuteen lisää sen vaikuttavuutta. Siksi on hyvä, että media on mukana. Se on ihan mahdollista, mutta ei aina yksinkertaista, koska dialogi on tapahtumana hieman erilainen kuin median seuraamat tilaisuudet yleensä. Journalistisen median ja sosiaalisen median rooli tapahtumassa kannattaa miettiä hyvissä ajoin läpi, mielellään yhteisissä keskusteluissa toimittajien kanssa.

Kahdeksan vinkkiä median kanssa toimimiseen

  1. Toimintatapana dialogi voi olla medialle uusi. Mieti, miten perustelet sen tarpeen journalistien kannalta kiinnostavasti. Miksi yhteiskunta kaipaa dialogia juuri nyt, ja mitä uutta se tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun?
  2. Dialogin järjestäjän kannattaa olla yhteydessä journalistiseen mediaan varhaisessa vaiheessa tapahtumaa suunniteltaessa. Henkilökohtainen tapaaminen esimerkiksi päätoimittajan tai muiden toimittajien kanssa voi auttaa löytämään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Dialogi on hyvä menetelmä tässäkin! Ottakaa ammatilliset roolihatut hetkeksi päästä ja pohtikaa, mikä kysymys kaipaa tulla nostetuksi esiin.
  3. Pohtikaa avoimesti, mikä median rooli dialogissa voisi olla. Haluaisiko media olla mukana dialogin koolle kutsujana, kenties yhdessä jonkun yrityksen tai järjestön kanssa? Vai osallistujana muiden joukossa? Mitä uusia sisältöjä dialogi toisi medialle? Tarjoaako dialogi jotain uutta yleisön ja median vuorovaikutukseen?
  4. Voi olla hyvä käydä läpi, miten dialogi haastaa perinteisen toimittajan roolin – osallistuminen luultavasti antaa toimittajillekin enemmän kuin etäinen tarkkailu.
  5. Journalistit ovat hyvien kysymyksien asiantuntijoita. Jos tilaisuus järjestetään median kanssa yhdessä, pohtikaa, mikä kysymys kutsuisi alueen ihmisiä yhteen. Mikä kysymys koskettaa ja puhuttelee meitä ihmisinä? Siinä on dialoginne teema.
  6. Julkisuuden pelisäännöt kannattaa keskustella etukäteen, ja niistä on syytä kertoa osallistujille jo kutsussa tai viimeistään tilaisuuden alussa. Onko tilaisuus julkinen ja siellä sanotut asiat siteerattavissa. Jos keskustelu on luottamuksellinen, miten toimittajat saavat aineksia juttuihinsa? Voiko ihmisiä haastatella jälkikäteen? Voivatko toimittajat käyttää syntyvää ymmärrystä ja verkostoja juttujensa taustatietona?
  7. Ota huomioon myös valokuvan ja/ tai elävän kuvan tarve. Pohdi etukäteen, mitä tilaisuudessa saa kuvata ja keskustele asia median kanssa. Varsinkin televisiolle kuvan puute on usein syy jättää tapahtuma huomiotta. Jos tilaisuus on kokonaan luottamuksellinen, mieti, olisivatko jotkut halukkaita olemaan kuvattavana tapahtuman jälkeen.
  8. Vaikka journalistinen media ei olisi läsnä, media on nykyään aina paikalla – sosiaalinen media. Mukaan kannattaa kysyä mukaan myös kansalaisjournalisteja – bloggareita, vloggareita ja muita sosiaalisessa mediassa aktiivisia kuntalaisia. Näin dialoginen tarina leviää verkostoissa. Some-säännöt on syytä käydä läpi tilaisuuden alussa. Saako esimerkiksi toisten sanomaa siteerata somessa ja saako kuvia julkaista?

Mistä on kyse?