sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomi on kaukana kaikesta ja meren reunustama. Merta pitkin kulkee lähes kaikki, mitä tänne tuodaan ja täältä viedään. Siitä huolimatta merilogistiikka on ollut digitalisaatiossa pahasti jälkijunassa. Tavarat ja raaka-aineet ovat matkanneet maailmalta Suomen satamiin ja niistä eteenpäin monivaiheisesti. Välillä se on ollut tehotonta, hidasta ja sekavaa.
Vuonna 2016 Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola sai ajatuksen merikuljetusten ja satamatoimintojen tehostamisesta.
Kunkin laivan satamaan tulo aiheutti tuolloin kymmenien puhelinsoittojen ja faksien kierteen. Luotsit, ahtaajat, satamaoperaattorit, kuljetusyrittäjät ja laivojen työntekijät tarvitsivat ajantasaista tietoa siitä, mitä tapahtuisi, missä ja milloin.
Entä jos tieto laivan saapumisesta, mahdollisista muutoksista saapumisessa sekä satamassaoloajasta voitaisiinkin jakaa kaikille tahoille yhden sovelluksen kautta? Näin rekankuljettajien ei tarvitsisi herätä turhaan keskellä yötä ja odottaa satamassa mahdollisesti tunteja myöhässä olevaa alusta. Sen sijaan he voivat huristaa paikalle vasta sitten, kun laivakin saapuu satamaan.
Satakunnan ammattikorkeakoulu ja liikenteenohjausyhtiö Fintraffic kumppaneineen ryhtyivät kehittämään kahden pilottisataman avulla sovellusta, joka toisi sataman toimijat yhteen. Pilottisatamina olivat Rauma ja Ruotsin Gävle.
Jaettu tieto tehostaa satamakäyntejä
Pilotista saatujen oppien pohjalta syntyi Port Activity -sovellus, joka on tällä hetkellä käytössä yli 20 satamassa Suomessa ja naapurimaissa. Kaikkiaan yli 200 organisaatiota ja 1 200 käyttäjää jakaa sen kautta tietoja ja hyödyntää sovellusta.
”Sovellus säästää hermoja, aikaa ja rahaa. Sen avulla kaikki satamassa ja laivassa tietävät, mihin laituriin alus tulee, mihin aikaan, millaisia nostureita tai muita koneita purkamiseen tai lastaamiseen tarvitaan ja niin edelleen”, kertoo sovellusta ylläpitävän Fintrafficin hankepäällikkö Olli Soininen.
Keinänen-Toivolan mukaan Suomessa on vuosittain keskimäärin 40 000 satamakäyntiä.
“Jokaisessa niissä on kiinni 5–15 organisaatiota. Muutamankin minuutin aikasäästö on siten merkittävä, vartista puhumattakaan”, hän sanoo.
Seuraavaksi sovellus auttaa panemaan päästöt kuriin
Myös merenkulussa päästöjen vähentäminen on keskeisiä tavoitteita. Satamien tulee raportoida alusten sataman vesialueille aiheuttamat päästöt.
Port Activity -sovellus auttaa satamia laskemaan päästöt ja visualisoimaan ne vaatimusten mukaisesti. Päästöt jaotellaan sen mukaan, liittyvätkö ne liikkumiseen sataman väyläalueilla ja satama-altaissa tai laiturissaoloaikaan.
Ruotsissa Gävlen satamassa sovellusta käytetään jo niin sanottuun just in time -operointiin. Siinä varustamot varaavat etukäteen satamakäynnin laituripaikan ja saapumisen aikaikkunan. Tällöin alukset voivat suunnitella merimatkan optiminopeudelle niin päästöjen kuin polttoaineen kulutuksen kannalta.
Matkavauhdilla on väliä paitsi luonnolle myös taloudelle. Itämerellä polttoaineiden osuus merimatkojen kustannuksista on noin 80 prosenttia, kuvaa Soininen.
“Tällä hetkellä laivat ajavat kärjistäen kaasu pohjassa sataman viereen ja odottavat siellä vuoroaan päästä laituriin. Olisi huomattavasti järkevämpää hidastaa ajonopeutta ja lyhentää odotusaikaa, jolloin polttoainetta kuluisi mahdollisimman vähän. Samalla sekä kustannukset että päästöt kevenisivät.”
Jaettavan datan avulla varustamot pystyvät jatkossa suunnittelemaan laivan reitin ja nopeuden niin, että sään reaaliaikaiset vaikutukset, sataman valmius vastaanottaa alus ja myös aluksen seuraava määränpää on otettu tarkasti huomioon. Tällöin matkaketjusta tulee mahdollisimman sujuva ja päästöjä voidaan pienentää.
”Merenkulku on laahannut 20 vuotta perässä digitalisaatiossa. Nyt datatalous vyöryy alalle vauhdilla, kun tarve, lainsäädäntö ja työkalut ovat yhtä aikaa olemassa”, kuvaa Keinänen-Toivola.
Alalle tulee lainsäädäntöä niin EU:n kuin Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n säädöksistä.
“Kyseessä on yhtä aikaa sekä pakko että mahdollisuus. Tiedä, mitä liiketoimintamahdollisuuksia se vielä tuokaan tullessaan”, Keinänen-Toivola sanoo.
