ENERGIZING EUROPE CONFERENCE

Energizing Europe: International Conference on Energy and Environmental Policy 26.-28.9.2007, Helsinki

Yhteenveto konferenssista  

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Alfred Herrhausen Society, the International Forum of Deutsche Bank, järjestivät 26.–28.9.2007 Helsingin Suomenlinnassa kansainvälisen Euroopan energia- ja ympäristöpolitiikkaa käsittelevän konferenssin. Energizing Europe ‑konferenssiin kokoontuivat eri maiden ja EU:n, yritysmaailman ja lehdistön edustajat keskustelemaan luotettavan energiansaannin turvaamisesta. Osallistujat keskustelivat myös EU:n yhteisen energiapolitiikan vaikutuksista yhteisön ulkosuhteisiin.  

Energia- ja ympäristöpolitiikassa on otettava huomioon tulevaisuuden väestöpoliittiset muutokset, muistutti YK:n ympäristöohjelman entinen johtaja Klaus Töpfer konferenssin ensimmäisen päivän avaussanoissaan. Afrikan ja Aasian väestömäärä kasvaa nopeasti ja ihmiset muuttavat entistä enemmän kaupunkeihin, kun taas kehittyneiden maiden väestönkasvu hidastuu ja kaupungit taantuvat. Klaus Töpfer kehotti laajentamaan energialähteitä vähemmän hiili-intensiivisen energiatuotantoon ja ohjaamaan kysyntää kestävämmän kulutuksen suuntaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on vähennettävä energiankulutusta kehittyneissä maissa ja mukautettava sitä kehittyvissä maissa. Hän vetosi myös Eurooppaan, jotta se investoisi ilmastonkestävään infrastruktuuriin kolmannessa maailmassa.  

Seuraavassa paneelissa tarkasteltiin EU:n ja Venäjän energiasuhteita. Venäjän polttoaine- ja energiasektoria konsultoiva Sergey Sirenko sanoi, että energiayhteistyö on vankalla taloudellisella pohjalla, mutta totesi Moskovan ja Brysselin suhteissa olevan edelleen jännitteitä. Hän vetosi Euroopan kärsivällisyyteen Venäjän epädemokraattisen kapitalismimallin suhteen ja sanoi, että molemminpuolinen energiariippuvuus voi lisätä Euroopan turvallisuutta ja samalla tukea Venäjän liberalisoitumista. Vastauspuheenvuorossaan Eurooppa-neuvoston Klaus Gretschmann ilmaisi huolensa Venäjän tavasta käyttää energiaa politiikan välineenä. Hän kysyi, voiko Venäjä pysyä luotettavana energiantoimittajana, kun sen toimintaa nähtävästi ohjaavat entistä enemmän geopoliittiset tavoitteet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjällä olisi määräävä asema, koska se on riippuvainen tuloista, joita se saa Euroopalta maakaasun myynnistä. Kummankin osapuolen on nyt aika päästä tasapainoisempaan kumppanuuteen, Klaus Gretschmann lisäsi. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja Pekka Sutela suhtautui Venäjään optimistisemmin Suomen kokemusten valossa . Hän sanoi uskovansa, että Venäjän liike-elämä eurooppalaistuu. Lopuksi Yhdysvaltain Saksan-suurlähettiläs John Kornblum suositteli Euroopalle ja Venäjälle energiakysymysten käsittelemistä strategisen taloudellisen vuoropuhelun avulla.  

Kolmannen paneelin avaaja, EU:n energiakomissaarin toimistoa johtava Andris Kesteris, kehotti tehostamaan energiayhteistyötä Venäjän kanssa ja lisäämään energialähteiden monimuotoisuutta. Tämä ei aina tarkoita putkilinjojen vetämistä kaukaisilta alueilta Eurooppaan. Vaihtoehtoisina esimerkkeinä hän mainitsi uudistuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevia komission ehdotuksia. Hän viittasi myös uuteen energiamarkkinoiden vapauttamispakettiin, johon sisältyy omistusrakenteen eriyttäminen. Eriyttämällä energiansiirron sen tuotannosta ja kaasunjakelutoiminnasta komissio pyrkii tehostamaan kilpailua ja varmistamaan oikeudenmukaisen hinnoittelun. Fortumin pääjohtaja Mikael Lilius arvosteli poliittisia päättäjiä ja teollisuutta energiavaroihin kohdistuvien investointien lykkäämisestä ja Euroopan tarpeiden jättämisestä tuonnin varaan. Hän piti tervetulleina uusia ehdotuksia omistuspohjan eriyttämisestä ja sanoi, että entistä suuremmat ja kilpaillummat markkinat edistävät investointeja ja parantavat energian yleistä toimitusvarmuutta sekä markkinoiden vakautta.  

Ilmastonmuutoksen ja Lähi-idän terrorismin aiheuttama huoli on tuonut energia-asiat kansainvälisen politiikan polttopisteeseen, totesi Suomen ympäristöministeri Paula Lehtomäki päivän viimeisessä istunnossa. On Euroopan edun mukaista ottaa käyttöön energiatehokkaita tekniikkoja kehittyvissä talouksissa ja kehittää laajapohjaisia suhteita itsevaltaisesti hallittuihin öljyntuottajavaltioihin. Hänen mukaansa Turkin integrointi Euroopan unioniin ja sen markkinoihin on myös tärkeää, koska maasta on tulossa energiajakelun solmukohta. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan neuvonantaja Helga Schmid sanoi, että Euroopan unionin komissio ja neuvosto ovat ryhtyneet toimenpiteisiin energia-asioiden liittämiseksi osaksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hän korosti energiayhteistyön tärkeyttä Afrikan kanssa mutta oli vähemmän optimistinen Iranin suhteen sen ydinohjelmaa koskevan kiistan ja alueella laajemmin vallitsevien jännitteiden vuoksi. 

Paneelin päätteeksi ilmavoimien kommodori (eläkk.) Jasjit Singh esitti näkökohtia energian ja terrorismin välisistä yhteyksistä – 1970-luvun öljyn hintakehitys elvytti Islamia tavalla, joka hänen mukaansa johti joissakin paikoissa väkivaltaisuuksiin – ja Afganistanin roolista Keski-Aasian energiantoimitusten läpikulkupaikkana. Jasjit Singh kehotti lisäämään EU:n ja Intian vuoropuhelua energiasta ja totesi, että Intia voi auttaa Länsi- ja Keski-Aasian tasapainottamisessa sekä kuljetusreittien turvaamisessa alueella.  

Viimeisen konferenssipäivän aloitti Pohjoismaiden ja Saksan toimintatapoja koskeva paneeli. Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja ja entinen kauppa- ja teollisuusministeriön virkamies Matti Vuoria tarkasteli EU:n kehitystä energian alalla Suomen kokemusten pohjalta. Hän totesi, että hyvin vähän on saatu aikaan 1990-luvun puolivälin jälkeen. Yksittäisten kansallisten etujen vuoksi EU:n vapaakauppaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole ulotettu koskemaan energian kysyntää ja tarjontaa siten kuin se koskee muita tavaroiden ja palveluiden markkinoita. Tuloksena on hänen mukaansa korkeampi hinta ja Euroopan kilpailukyvyn vaarantuminen globaaleilla markkinoilla. Vastauspuheenvuorossaan valtiosihteeri Matthias Machnig Saksan ympäristöministeriöstä sanoi, että Euroopan on uudistettava energia- ja teollisuustuotantonsa rakenne vähemmän riippuvaiseksi tuontienergiasta ja saavutettava samalla asetetut päästötavoitteet. Hän vaati energiapolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka tehostaa investointeja energiatehokkuuteen ja uudistuvaa energiaa hyödyntävään teknologiaan.  

Konferenssin päätteeksi esitettiin yhteenveto osanottajien suosituksista yhteistä eurooppalaista energiapolitiikkaa varten. Matthias Machnig totesi jälleen, että teknologiset innovaatiot ovat avain toimitusten turvaamiseen, hintojen alentamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hän kehotti yhteistyöhön Euroopan kumppaneiden, etenkin Yhdysvaltojen kanssa uuden teknologian tuomiseksi markkinoille. Suurlähettiläs Kornblumin mielestä energia on Euroopan tulevaisuuden kannalta määräävä tekijä. Hän sanoi, että Euroopan on jätettävä taakseen sodanjälkeiset rakenteet – jähmeäliikkeiset, egalitaristiset, pitkälle säännellyt – voidakseen toteuttaa energiatulevaisuutensa turvaavan strategisen visionsa. Russia in Global Affairs ‑lehden päätoimittaja Fjodor Lukjanov suositteli Venäjän suhteisiin keskinäisen riippuvuuden ja yhteisten etujen korostamisen sijaan pragmaattista lähestymistapaa. Lopuksi Teknillisen korkeakoulun energiatalouden professori Peter Lund sanoi, että EU:n ja Venäjän suhteet eivät ole kriisissä vaan täynnä väärinkäsityksiä, kun kumpikin osapuoli käyttää energiaa kiinnittääkseen huomion pois kotimaan ongelmista. Jotta energiaa ei politisoitaisi enempää, hän vetosi yhteisen energiapolitiikan luomiseksi Venäjän kanssa, mikä lisäisi vuoropuhelua ja kauppaa sekä tehostaisi eurooppalaisen osaamisen käyttöä Venäjän kaasuntuonnin kehittämisessä.  

Johtopäätökset

Konferenssin ohjelma (pdf-tiedosto) »

Energizing Europe – Final Report (pdf-tiedosto) »

Ota yhteyttä