KANSAINVÄLINEN MUUTTOLIIKE JA OSAAMISPÄÄOMA

Tavoitteet

Tutkimushanke tarkasteli Suomeen ulkomailta suuntautuvaa muuttoliikettä keinona tuottaa työvoimaa ja luoda osaamista organisaatioihin. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja analysoida kansallisia ja alueellisia vetovoimatekijöitä, tuottaa tietoa Suomen paikasta Euroopan yhteisötason maahanmuuttopolitiikassa ja tunnistaa ne kipupisteet, joita yhteisötason maahanmuuttopolitiikan soveltaminen suomalaisessa lainsäädännössä ja erityisesti hallintokäytännössä tuottaa.

Hankkeella haluttiin myös nostaa kuntien, yritysten ja korkeakoulujen johdon tietoisuuden ja asiantuntemuksen tasoa maahanmuuttoa, kansainvälisen osaamisen rekrytointia ja monikulttuurisuutta koskevissa kysymyksissä. Lisäksi haluttiin nostaa esiin keinoja, joiden avulla kunnalliset, yksityiset ja korkeakoulujen toimijat voivat omaksua aiempaa aktiivisemman roolin maahanmuuttoon ja kansainvälisen osaamiseen rekrytointia liittyvissä kysymyksissä.  

Tulokset  

Osaajien houkuttelussa on tehtävä ero vetovoimatekijöiden ja sitouttavien tekijöiden välillä.  Esimerkiksi suomalaisen hyvinvointivaltion aikaansaannokset, kuten korkeatasoinen infrastruktuuri ja tietoyhteiskunta, turvallisuus ja yhteiskuntarauha, eivät riitä vetämään ulkomaalaisia osaajia Suomeen, mutta ne voivat sitouttaa heidät tänne.

Vastaavasti osaajien Suomeen muuttoa estää tai heitä työntää pois suomalaisen hyvinvointivaltion kääntöpuoli: Suomi on edullisen työvoiman maa korkeasti koulutettujen työmarkkinoilla. Matalat palkat yhdistyneenä korkeaan kokonaisverotukseen ja hintatasoon saavat aikaan sen, että monien asiantuntijoiden käytettävissä olevat tulot ja elintaso ovat laskeneet Suomeen muuton myötä.

Ratkaisevaa ulkomaalaisten osaajien Suomeen muuttamiselle on kiinnostava työtehtävä, oman osaamisen kartuttaminen ja urakehitys omalla alalla haastavissa tehtävissä.

Sitoutumisessa keskeinen rooli on innostavalla työympäristöillä. Ulkomaalaisia osaajia sitouttaa Suomeen työkulttuuri, joka arvostaa joustavuutta, itsenäisyyttä, matalaa hierarkiaa ja perhe-elämää. Suomalaisten työyhteisön kielteisiä puolia ovat monikulttuurisen osaamisen ja kanssakäymisen puute.

Tieto kiinnostavista uramahdollisuuksista ja vetovoimaisista kaupunkiseuduista välittyy osaajien globaaleissa puskaradioissa. Vetovoimaisuuden kannalta myös negatiivinen informaatio, kuten ulkomaalaisiin kohdistuva suvaitsemattomuus, leviää vauhdilla.

Osaajia koskevat kysymykset onnistuttiin liittämään osaksi sekä yritysten että EU-maiden ajankohtaisia tapahtumia.

Tekijät  

Sitran tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Synocus Oy:n kanssa, joka on suomalainen osapuoli laajemmassa Regional Brain Gain -projektissa. Tutkimushanketta hallinnoi Ceren, etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus, Social och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto. Projektinjohtajana ja tutkijana oli VTT Annika Forsander.  

Julkaisu  

Sykettä ja suvaitsevaisuutta – Globaalin osaamisen kansalliset rajat. A. Forsander, M. Raunio, P. Salmenhaara ja M.Helander, Helsinki, Edita Publishing Oy, 2004