KANSAINVÄLISTEN POTILASTIETOJÄRJESTELMIEN KARTOITUS (2010-2011)

Yliopistolliset keskussairaalat ja Sitra teettivät selvityksen kansainvälisten johtavien potilastietojärjestelmien soveltuvuudesta Suomen terveydenhuoltoon. Tammiskuussa 2011 julkaistulla Sirius-projektin loppuraportilla selvitettiin, mitä vaihtoehtoja nykyisille potilastietojärjestelmille on ja miten järjestelmä voisi parhaalla mahdollisella tavalla kasvattaa toiminnan tehokkuutta, potilasturvallisuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Suomen terveydenhuollon työvoimasta merkittävä osa jää eläkkeelle seuraavien 10 vuoden aikana, ja samanaikaisesti tarvittavien terveyspalveluiden määrä kasvaa. Tämän vuoksi uusia keinoja terveydenhuollon kehittämiseen tarvitaan myös tietotekniikan puolella.

Selvityksessä haettiin potilastietojärjestelmiä, jotka

• mahdollistavat tiedon saumattoman jakamisen eri toimijoiden välillä perustuen yhteen tietojärjestelmään.
• takaavat hyvän potilasturvallisuuden tietojärjestelmässä.
• tukevat ja ohjaavat lääkäreitä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa.
• tukevat, joustavat ja sopeutuvat organisaatioiden erityistarpeisiin
• soveltuvat sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon.

Yhden järjestelmän etuna olisi, että lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta opettelisivat vain yhden potilastietojärjestelmän käytön.

Miten selvitys tehtiin?

Sirius-projektin selvityksessä arvioitiin markkinoiden johtavien potilastietojärjestelmien soveltuvuutta sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Lisäksi selvitettiin näiden yritysten aitoa kiinnostusta tulla Suomen markkinoille sekä kykyä ja halua tuoda potilastietojärjestelmätuote kielihaasteineen markkinoillemme. Arvioinnissa tarkasteltiin järjestelmien toiminnallisen laajuuden lisäksi myös niiden toiminnallisuuden kypsyyttä Gartnerin puolueettoman kypsyysarvion pohjalta. Tässä selvityksessä arvioitiin 13 tuotetta ja näistä kaksi täytti asetetut kriteerit.

Uusi potilastietojärjestelmä prosentin Suomen terveydenhuollon kustannuksista

Kansainvälisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto kansallisella tasolla merkitsisi keskimäärin 150-200 miljoonan euron investointia vuositasolla seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Tämä luku edustaa vain noin yhtä prosenttia Suomen terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Summa sisältää lisenssien ja teknisten laitteiden lisäksi käyttöönottoon liittyvät kustannukset, mukaan lukien sisäiset työkustannukset sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset.

Mahdolliset jatkotoimet ja hyötyjen tarkentaminen

Selvitys osoittaa, että julkisuudessa esitettyjen näkemysten mukainen yhden potilastietojärjestelmän malli on mahdollinen vaihtoehto Suomessa. Tämä edellyttäisi kansallisen tason tilaajan ja toimeenpanijan roolien luomista sekä lainsäädännön muutoksia, jotka mahdollistaisivat kansallisen tason velvoittavan kokonaisohjauksen. Lisäksi hanke edellyttäisi tarkemman järjestelmien soveltuvuuden selvityksen sekä kustannushyötyanalyysin. Selvityksen yhteydessä tulisi tehdä myös vertailu nyt arvioitujen järjestelmien ja kotimaisten käytössä olevien järjestelmien välillä.

ihmiset

Antti Kivelä