LIPUTUS NUOREN TUKENA

AJANKOHTAISTA

Poiminnat

Tajua Mut! – ota huoli puheeksi

Poiminnat

Hennariikka Ketola laati oppaan huolien puheeksiotosta

Työn tulokset

Tajua Mut! ja Suunta-palvelu paransivat lasten ja nuorten turvaverkkoa

uutiset

Riihimäellä tiivistetään yhteistyötä nuorten tueksi

Poiminnat

Koulu katkesi paniikkihäiröön

uutiset

Tajua Mut! -toimintamalli vakiinnuttaa asemaansa

archived

Luottamus avaimena hyvinvointiin

uutiset

Lasten ja nuorten turvaverkko kuntoon: saumatonta palvelua yhdeltä luukulta

Poiminnat

Martti Hellström: Jotta yksikään lapsi ei tipahda turvaverkon läpi

uutiset

Tajua Mut! saa toimijat puhaltamaan yhteen hiileen nuoren parhaaksi

uutiset

Kerava vauhdittaa nuorisotakuuta Tajua Mut! -toimintamallilla

archived

Tajua Mut! Kolme pointtia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Poiminnat

Tajua Mut! – moniammatillista yhteistyötä nuorten avuksi

archived

Sitra on hupparikansan puolella

artikkelit

Tajua Mut! – Usein kysytyt kysymykset

uutiset

Liputustoimintamallin piiriin jo 80 000 suomalaislasta ja -nuorta

Tajua Mut! -hankkeessa kokeillaan Mikkelissä, Espoossa, Keravalla ja Riihimäellä uudenlaista toimintamallia ja sitä tukevaa tietojärjestelmää. Mikkeli vakinaisti toimintamallin vuoden 2015 alusta ja Espoo vuoden 2016 alusta. Keravan pilotti käynnistyi vuoden 2015 alussa. Neljäs pilotti käynnistyi Riihimäellä alkuvuonna 2016. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään mahdollistamalla paikallisten viranomaisten ja toimijoiden yhteistyö.

Varhainen huoli lapsen tai nuoren pahoinvoinnista jää tällä hetkellä helposti yksittäisten ihmisten murheeksi. Nuorisotyöntekijällä saattaa olla huoli nuoren yksinäisyydestä ja samaan aikaan nuoren opettaja voi huolestua äkillisestä muutoksesta oppilaansa koulumenestyksessä. Nämä tiedot eivät yleensä kohtaa ja lapsen tai nuoren varhainen auttaminen vaikeutuu.

Tieto syrjäytymisvaarassa olevista lapsista tai nuorista on usein hajallaan eri ammattilaisten hallussa muun muassa tietosuojasyistä. Jos lapsi tai nuori, huoltajat ja heitä auttavat ammattilaiset voisivat kokoontua vaihtamaan tietoja ja keskustelemaan tilanteesta yhdessä, lasta tai nuorta pystyttäisiin auttamaan monipuolisemman tiedon valossa nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Räätälöity ja varhaisessa vaiheessa tarjottu tuki on tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä.

Tajua Mut! -toimintamalli vastaa kansalliseen tarpeeseen kehittää varhaisen vaiheen moniammatillista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa. Toteutuessaan tämä parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä lisää lasten tai nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten työn vaikuttavuutta.

Toimintamallin ensimmäinen vaihe on ns. liputtamisprosessi, jonka avulla nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ilmoittautuvat yhteistyöhön ja saavat yhteyden toisiinsa nykyistä varhaisemmin. Ennen liputtamista keskustellaan aina nuoren ja mahdollisesti hänen huoltajansa kanssa. Toisessa vaiheessa nuoren kanssa työskentelevät ammattilaiset ja kolmas sektori toimivat yhdessä nuoren auttamiseksi tämän olleessa kaiken keskiössä. Toimintamalli kokonaisuudessaan helpottaa ammattilaisten yhteydenpitoa ja tukee varhaisen puuttumisen käytäntöjä. Mikkelissä keskitytään 13–29-vuotiaisiin, Espoossa 9–28-vuotiaisiin, Keravalla 16–29-vuotiaisiin ja Riihimäellä 12-28-vuotiaisiin. Toimintamalli ei korvaa jo olemassa olevia auttamiskeinoja, vaan tulee niiden rinnalle erityisesti tukemaan ammattilaisten yhteistyön vahvistumista.

Toimintamalli perustuu välittämiseen ja lainsäädännöllisesti erityisesti nuorisolakiin ja Etsivään nuorisotyöhön.

Toimintamallia kokeiltiin ensimmäisenä Suomessa Mikkelin Tajua Mut! -hankkeessa, jossa mukana ovat paikalliset viranomaiset ja toimijat, etsivä nuorisotyö sekä Olkkari – nuorten ohjaus- ja palveluyksikkö. Espoon kokeilu käynnistyi toukokuussa 2014, ja mukana yhteistyössä on lasten ja nuorten kanssa toimivia paikallisia viranomaisia ja toimijoita sekä etsivä nuorisotyö. Keravan hanke käynnistyi vuoden 2015 alusta. Neljäs pilotti käynnistyi Riihimäellä 2016 alkupuolella.

Tavoitteena on ottaa toimintamalli käyttöön valtakunnallisesti ja vaikuttaa lainsäädännön uudistamiseen syrjäytymisen ennaltaehkäisyä ja ammattilaisten yhteistyötä tukevaksi.

Sitra on hakenut toimintamallin Hollannista, missä sitä kokeiltiin ensin Rotterdamin kaupungissa vuonna 1998 (Reference Index, Verwijsindex). Hyvien kokemusten pohjalta toimintamalli säädettiin pakolliseksi kaikille kunnille vuonna 2010. Sitra selvitti nuorten auttamiseen liittyviä toimintamalleja Suomessa ja maailmalla (raportti SlideSharessa).

Tajua Mut! -toimintamallin periaatteet ja kokemukset Mikkelin ja Espoon piloteista on koottu käsikirjaan Tajua Mut! – toimintamalli lasten ja nuorten tukena (pdf).

Selvitykset Mikkelin pilotin opeista julkaistiin maaliskuussa 2015, Espoon pilotin opeista kesäkuussa 2015 ja Keravan pilotin opeista helmikuussa 2016.

Video Hollannin toimintamallista (englanniksi)
The Dutch Flagging System, Reference Index
Gregor Neggers, Legal Advisor, Ministry of Health, Welfare and Sport

Video Tajua mut! – lasten ja nuorten auttaminen on yhteinen asia
Perustuvajohtaja Juha Metso ja sivistystoimen johtaja Sampo Suihko kertovat odotuksistaan Espoon pilotista. (2.11 min.)

 

You need to accept marketing-cookies to watch this video

Open cookie settings

JULKAISUT

julkaisut

Tajua mut! -käsikirja

julkaisut

Tajua Mut! -toimintamallin opit Keravalta

julkaisut

Tajua Mut! -toimintamallin opit Espoosta

julkaisut

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä

julkaisut

Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten tukena

Ota yhteyttä

ihmiset
Kimmo Haahkola
ihmiset
Marja Illi
Johtava asiantuntija, Reilu datatalous
ihmiset
Kirsi Suomalainen
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Mistä on kyse?