NAAPURINEUVOSTO

Ote Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n julkaisemasta “Seitsemän kertaa demokratia – Samoilla lauteilla 2010” -raportista (2010). Alkuperäisteos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi lisenssillä.

Vastuuta ja valtaa oman lähiympäristön asioissa vahvistetaan naapurineuvostoilla. Naapurineuvosto on väline, jolla asukkaat kehittävät omaa asuinaluettaan parantavia ratkaisuja ja joissa paikallisen tiedon ja taidon merkitys on ensisijaista. Naapurineuvostojen kautta jaetaan vuosittain kasvava osuus kunnan rahoista. Naapurineuvosto soveltuu erinomaisesti viihtyvyyttä, vertaistoimintaa ja yhteisiä tiloja lisääviin hankkeisiin. Toteutettavat projektit vastaavat paikallisiin ongelmiin ja toiveisiin ja ylittävät kaupungin organisaation perinteiset toimialarajat. Naapurineuvostoon kutsutaan puolet osallistujista alueen yrityksistä, järjestöistä ja asiantuntijoista. Loput valitaan satunnaisotannalla alueen asukkaista. Naapurineuvoston toimintaa ohjaa, ei johda, puolueeton neuvottelija.

Virkamiehistö tarjoaa työskentelyn tueksi faktoja alueen asuntokannasta, ympäristöstä, sosiaalisesta koostumuksesta, siitä minkälaisia ongelmia kaupungin näkökulmasta alueella esiintyy (jonot palveluihin, puuttuvat palvelut, rikollisuus, ilkivalta, jne.). Tilastotiedon lisäksi naapurineuvoston jäsenet selvittävät itse ongelmien paikallisia taustoja ja sen jäsenet keräävät lisätietoa haastattelemalla naapureitaan, koiranulkoilutustuttaviaan, lapsiaan, näiden kavereita, naapuritalon mummoa, huoltoyhtiön kaveria, jne. Naapurineuvosto on avoin prosessi kaikille alueen asukkaille. Tapaamiset järjestetään matalan kynnyksen paikoissa, mahdollisimman monenlaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille sopivina ajankohtina. Lisäksi suunnitelmat avataan kommentoitavaksi wiki-alustalle. Naapurineuvoston osallistujat kuulevat eri alojen asiantuntijoita ennen kuin tekevät ratkaisunsa.

Jotta naapurineuvostosta kehittyy merkittävä osa kunnallista päätöksentekoa, se tarvitsee resursseja. Menettelyllä on pystyttävä tuottamaan näkyviä ja koettavia vaikutuksia lähiympäristöön. Tavoitteena on, että vuonna 2030 joka kymmenes kunnan euro jaetaan osallistuvan budjetoinnin kautta.