Puntaroivan demokratian kokeilut ja koulutukset

Edustuksellinen demokratia tarjoaa kansalaiselle äänestämisen lähes ainoana mahdollisuutena osallistua ja vaikuttaa. Puntaroivan demokratian ideana on tuottaa harkittuja kansalaismielipiteitä edustuksellisen päätöksenteon tueksi. Lisäämme tietoa ja kokeilemme puntaroivien kansalaispaneelien käyttöä Suomessa.

Mistä on kyse?

Käsityksemme demokratiasta on muuttunut ja monipuolistunut. Vaaleissa äänestäminen ei ole enää yksin demokratian keskiössä, ja yhtenä muutosvoimana on maailmanlaajuisesti leviävä puntaroivan demokratian aalto.

Edustuksellisessa demokratiassa puolueiden ja ryhmittymien välinen kilpailu kansalaisten äänistä johtaa parhaimmillaan edustajien valintaan hyväksyttävällä tavalla. Samalla edustuksellinen demokratia kuitenkin ruokkii julkisen keskustelun polarisaatiota, suosii eturyhmäajattelua ja jättää ison osan kansasta ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Vastoin usein toistettua puheenpartta, eduskunnissa ei kokoonnu kansa pienoiskoossa, vaan joukko keskimääräistä vanhempia ja koulutetumpia kansalaisia.

Niin tutkijat kuin demokratian kehittäjätkin ovat kiinnittäneet huomiomme päätöksentekoa edeltävään puntarointiin. Puntaroiva demokratia perustuu huolelliseen perehtymiseen ja eri mielipiteiden tasapuoliseen harkintaan. Se on vastavoima poliittisen keskustelun polarisaatiolle, osallistumisen eriytymiselle ja korruptiolle. Sen tarkoituksena on tukea laadukkaan kansalaismielipiteen muodostusta nopeita reaktioita ruokkivassa ajassamme. Puntaroivan demokratian periaatteita soveltamalla saadaan aikaan hyväksyttävämpiä, reilumpia päätöksiä.

Puntaroivan demokratian yleinen käytännön sovellus on kansalaispaneeli. Puntaroivissa kansalaispaneeleissa satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia kansalaisia tuottaa suosituksia ja ratkaisuehdotuksia ajankohtaisesta aiheesta. Kansalaispaneeleja on käytetty eri puolilla maailmaa edustuksellisen ja suoran demokratian tukena. Kokemukset osoittavat, että puntaroivaan keskusteluun osallistuminen vahvistaa kansalaisten tietotasoa, poliittista luottamusta ja toisten näkökulmien huomioon ottamista.

Mitä teemme?

Tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä puntaroivan demokratian menetelmistä ja mahdollisuuksista Suomessa. Vuosien 2023 ja 2024 aikana tulemme järjestämään koulutuksia kansalaispaneeleiden eri vaiheiden toteuttamisesta. Koulutustoimintamme tarkoituksena on levittää puntaroivan demokratian osaamista Suomessa eri hallinnon tasoille sekä kansalaisjärjestöjen että yritysten pariin. Teemme myös kansainvälistä yhteistyötä puntaroivan demokratian kehittäjien kanssa.

Yksi vuoden 2023 kohokohdista toiminnassamme oli lokakuussa Helsingissä järjestettävä Nordic Autumn School of Deliberative Democracy. Tapahtumassa esiteltiin laajalla skaalalla puntaroivan demokratian parhaita käytäntöjä eri maista.

Osaamisen kehittämisen lisäksi tuemme kansalaispaneelien kokeiluja hyvinvointialueilla ja kunnissa. Kokeilurahoituksen lisäksi autamme kumppaneitamme kokeilujen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä arvioinnissa. Kokeiluissa keskeinen painopisteemme on kehittää kansalaispaneeleiden kytkentää päätöksentekoon.

Lisäksi rahoitamme Åbo Akademin kansainvälisestikin merkittävää Kansalaisparlamentti-kokeilua, jossa toteutetaan Suomen ensimmäinen eduskunnan päätöksenteon tueksi järjestettävä valtakunnallinen kansalaispaneeli.

Keitä mukana?

Hyvivointialueiden, kuntien ja Åbo Akademin lisäksi keskeinen yhteistyökumppanimme on Belgiasta käsin toimiva Federation for Innovation in Democracy (FIDE), jonka kanssa järjestämme yhteistyössä Nordic Autumn School of Deliberative Democracy -tapahtuman.