Pohjoismainen yhteistyömalli terveystietojen hyödyntämiseen: havaintoja kehityspolulta

Pohjoismailla on poikkeuksellisen vahvat edellytykset hyödyntää terveystietoja tutkimuksessa: vuosikymmenten ajalta kertyneet sosiaali- ja terveystietojen rekisterit, tietojen tarkan yhdistelyn mahdollistavat henkilötunnukset, tutkimusta tukeva lainsäädäntö sekä kansalaisten vahva luottamus yhteiskunnan instituutioihin. Tehokas maiden välinen yhteistyö näiden vahvuuksien hyödyntämiseksi on kuitenkin osoittautunut haastavaksi. Viiveet datan käyttöoikeuksien saamisessa, maiden väliset erot lainsäädännön tulkinnoissa sekä riippuvuus yksittäisten toimijoiden aktiivisuudesta virallisten vastuiden sijaan ovat olleet jatkuvia haasteita.

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman VALO-hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa edellytyksiä terveystietojen rajat ylittävälle käytölle Pohjoismaissa. Tavoitteena on ollut luoda Pohjoismaihin yhteiset periaatteet Eurooppalaisen terveystietoalueen asetuksen (EHDS) toimeenpanolle, sujuvoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) sekä osoittaa rajat ylittävän tiedonkäytön mahdollisuudet konkreettisten pilottitutkimusten avulla. Työvirrassa 1 (WS1) on kehitetty pohjoismaista yhteistyömallia terveystietojen toissijaisen käytön edistämiseksi. Kyseessä on yhteistyökehys, jonka tavoitteena on tehdä Pohjoismaista maailman houkuttelevin alue terveystietoihin perustuvalle tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle.

Tämä väliraportti kuvaa kyseisen mallin kehityspolkua vuoden 2024 puolivälistä toukokuuhun 2026. Raportti seuraa työn keskeisiä vaiheita: tilanneanalyysia ja jäsenneltyjä sidosryhmähaastatteluja, joissa tunnistettiin keskeisiä esteitä; ehdotetun pohjoismaisen mallin ensimmäistä julkista esittelyä VALO-sidosryhmäfoorumissa Göteborgissa toukokuussa 2025; mallin jatkokehitystä pohjoismaisissa osaamisfoorumeissa (Competence Forums) ja Nordic Health Data Summit -tapahtumassa lokakuussa 2025; siirtymistä VALO:sta laajennettuun VALO2-kumppanuuteen, johon osallistuvat kaikki viisi Pohjoismaata sekä Baltian maiden edustajat tarkkailijoina; avointa unconference-tilaisuutta Radical Health Festival -tapahtumassa Helsingissä tammikuussa 2026; vuoropuhelua Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kanssa helmikuussa 2026; sekä intensiivistä hallintomallin suunnittelutyöpajaa Vitalis-tapahtumassa Göteborgissa toukokuussa 2026.

Malli on kehittynyt merkittävästi tämän ajanjakson aikana. Sen nykyinen muoto perustuu kolmoiskierre (engl. Triple Helix) -innovaatiomalliin, ja siinä on neljä toisiinsa kytkeytyvää osa-aluetta: tietojärjestelmiä ja rakenteita koskevan osaamisen jakaminen, tutkimusyhteistyö ja tilastot, innovaatiot ja teollisuus sekä kansalaiset, potilaat ja terveydenhuollon palveluntarjoajat. Näitä koordinoi keskeinen ajuri (Driver), ja kokonaisuutta tukee selkeä hallintorakenne. Keskeinen muutos on, että kansalaiset ja potilaat nähdään nyt hallintorakenteen keskeisinä sidosryhminä eikä vain taustalla vaikuttavina toimijoina. Tämä heijastaa Helsingin unconference-tilaisuudessa esiin noussutta keskeistä havaintoa: kansalaisten luottamus pohjoismaisiin instituutioihin on olemassa, mutta se on hauras, ja sen säilyttäminen edellyttää kansalaisten ja potilaiden aitoa osallistumista.

Useita tärkeitä kysymyksiä on vielä avoinna. Näitä ovat muun muassa hallintorakenteen laajuus alkuvaiheessa, mallin kestävä rahoitus sekä sen suhde EHDS-hallintorakenteeseen. Näitä kysymyksiä käsitellään loppuraportissa “Nordic Model for Collaboration on the Secondary Use of Health Data: Steps Toward Implementation” (työnimi), joka on määrä julkaista syyskuussa 2026.

Selvää on, että työ on edennyt suunnitelmista kohti käytännön toteutusta. Mallilla on nyt selkeä hallintomalliehdotus, aktiivinen sidosryhmäverkosto ja selkeä käsitys vielä ratkaistavista kysymyksistä. Sidosryhmäverkostoon kuuluu tutkijoita, teollisuuden edustajia, potilasjärjestöjä, päätöksentekijöitä ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Aidolle pohjoismaiselle yhteistyölle terveystietojen hyödyntämisessä on nyt luotu perusta.