Vastuullisuus Sitran sijoitustoiminnassa

Sitra sijoittaa varallisuutensa vastuullisesti ja tuottoa tavoitellen. Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa Sitrassa sitä, että kaikissa sijoituspäätöksissä otetaan huomioon tuoton ja riskin lisäksi ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä ns. ESG-tekijöitä (Environmental, Social and Governance).

Sitran vastuullisen sijoitustoiminnan ohjeina ja suuntaviivoina toimivat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI, Principles for Responsible Investment), jotka Sitra allekirjoitti vuonna 2015. Toisen kansainvälisen viitekehyksen muodostavat Global Compact -periaatteet. Vastuullisen sijoittamisen käytännön toteutus nojaa Sitran hallituksen hyväksymään vastuullisen sijoittamisen ohjeeseen, jota päivitimme viimeksi vuonna 2025.

Keskeiset toimenpiteet vuonna 2025

  • Päivitimme vastuullisen sijoittamisen ohjeet ja julkaisimme yhdistetyn ilmasto- ja luontostrategian.   
  • Raportoimme ensimmäistä kertaa luontoon liittyvistä sijoitusriskeistä ja –mahdollisuuksista TNFD-suositusten (The Taskforce on Nature-related Financial Disclosures) mukaisesti. 
  • Raportoimme PRI:lle vastuullisen sijoittamisen käytännöistä. 
  • Pyysimme varainhoitajiltamme selvitystä Climate Action 100+ ja Nature Action 100 -aloitteiden piirissä oleviin yhtiöihin kohdennetuista vaikuttamistoimista. 
  • Kävimme läpi listaamattomien sijoitusten raportoidut ESG-tapahtumat. 
  • Tarkistimme listatun salkun mahdolliset normirikkomukset ja toimialapoikkeamat. 
  • Arvioimme sijoitussalkun hiili-intensiteetin kehityksen. 
  • Toteutimme listattujen sijoitusten biodiversiteettianalyysin.

Vastuullisen sijoittamisen ohjeiden sekä ilmasto- ja luontostrategioiden päivitykset

Syksyllä 2025 päivitettiin sekä vastuullisen sijoittamisen ohjeistus että ilmastostrategia, ja samalla laadittiin Sitran sijoitusten ensimmäinen luontostrategia. Päivitystyön tavoitteena oli selkeyttää linjauksia ja varmistaa, että ohjeistus vastaa Sitran nykyistä sijoitustoimintaa ja huomioi vastuullisen sijoittamisen kehityksen.

Vastuullisen sijoittamisen ohjeistuksen keskeisiä muutoksia olivat:

  • Luonnon monimuotoisuus ja ihmisoikeudet nostettiin vahvemmin ohjeen perusperiaatteisiin.
  • Suoria sijoituksia koskevat viittaukset poistettiin, sillä Sitra ei enää tee suoria sijoituksia.
  • Eskalaatiopolitiikka koottiin yhdeksi selkeästi kuvattavaksi kokonaisuudeksi.
  • Poissulkuja tiukennettiin erityisesti kivihiilen ja tupakan osalta, ja kiistanalaisten aseiden määrittelyä tarkennettiin.

Sitran sijoitusten ilmastostrategiaan tehtiin pieniä päivityksiä ja sen rinnalle laadittiin uusi luontostrategia. Ilmastostrategiassa jo aiemmin asetetut tavoitteet pysyivät pääosin ennallaan, mutta niitä tarkennettiin ja laajennettiin vastaamaan kansainvälisen kehikon muutoksia. Uudistuksia olivat muun muassa:

  • Kunming–Montrealin biodiversiteettikehys tuotiin Pariisin ilmastosopimuksen rinnalle strategian perustaksi.
  • Luontoraportoinnin viitekehykseksi valittiin TNFD.
  • Riskikuvaukset laajennettiin kattamaan myös luontoriskit.
  • Sitra sitoutuu ottamaan käyttöön kansainväliset standardit luontovaikutusten arviointiin ja raportointiin niiden vakiintuessa.

PRI:n arvio Sitran vastuullisen sijoittamisen käytännöistä

Sitra raportoi vuosittain vastuullisen sijoittamisen käytännöistään Principles for Responsible Investment (PRI) -aloitteelle, joka suorittaa näiden käytäntöjen arvioinnin. Sitra on noudattanut PRI:n periaatteita vuodesta 2015 alkaen.

Raportoimme vuonna 2025 vuoden 2024 käytäntöjen perusteella. Edellisen kerran Sitra raportoi PRI:lle koskien vuotta 2022. Vuoden 2023 raportointia ei tehty, koska kyseisen vuoden muutokset olivat vähäisiä ja raportointi oli tuolloin vapaaehtoista.

PRI:n pisteytysjärjestelmän perusteella Sitra saavutti kaikilta arvioiduilta osa-alueilta neljä tähteä viidestä, kuten myös edellisellä raportointikierroksella. Alla oleva yhteenveto esittää osa-alueiden pistemäärät sekä vastaajien mediaanitulokset.

Kuva 1. Sitran saama PRI-raportoinnin arviointi koskien vuoden 2024 vastuullisen sijoittamisen toimintatapoja. Mediaani koostuu vastaavankokoisista eurooppalaisista institutionaalisista sijoittajista.

Saavutimme korkeita pisteitä muun muassa ilmastoon liittyvien tietojen raportoinnista TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti, sijoitusstrategian lämpötilaskenaarioiden mittaamisesta, ylimmän johdon vastuullisuustoimenpiteiden arvioinnista sekä rahastosijoituksiin vaikuttamisesta ja niiden seurannasta monipuolisilla menetelmillä. PRI-arviointien pohjalta tunnistimme kehityskohteiksi muun muassa omaisuusluokkakohtaisesti räätälöityjen ohjeiden puuttumisen sekä tarpeen huomioida ihmisoikeudet entistä kattavammin ohjeistuksessa. Ihmisoikeusnäkökulma otettiin huomioon vastuullisen sijoittamisen ohjeiden päivityksessä vuoden lopulla.

Vuoden 2025 PRI-arviointien perusteella myös Sitran varainhoitajien vastuullisen sijoittamisen käytännöt ovat kokonaisuutena vahvalla tasolla. Suurin osa arvioiduista varainhoitajista saavutti neljän tai viiden tähden tuloksia keskeisissä moduuleissa, kuten vastuullisuuspolitiikassa, hallintotavassa, ilmastotoimissa ja aktiivisessa omistajuudessa. Tämä osoittaa, että vastuullisuus on integroitu sijoitusprosesseihin vähintään kansainvälisen mediaanitason mukaisesti, ja monin osin jopa sen yläpuolella.

Arviointikattavuus jäi kuitenkin poikkeuksellisen vajaaksi, sillä alle puolet PRI:n allekirjoittaneista Sitran varainhoitajista toimitti tulokset vuoden 2025 kierroksella. Tämä johtui pääasiassa siitä, että PRI tarjosi monille allekirjoittajille mahdollisuuden jättää väliin kyseisen vuoden arviointiraportoinnin, mikäli he olivat toimittaneet laajan raportin edellisvuonna. Useat varainhoitajat hyödynsivät tätä vapautusta. Lisäksi osa varainhoitajista oli liittynyt PRI:n allekirjoittajiksi vasta hiljattain, eikä heillä ollut vielä velvoitetta toimittaa arviointia. Näin ollen osa Sitran salkun markkina-arvosta jäi uusien arviointitulosten ulkopuolelle.

Yksittäisissä tapauksissa havaittiin kehitystarpeita, mutta nämä olivat pääosin odotettuja ja liittyivät esimerkiksi ensikertalaisten raportoijien oppimiskäyriin. Kokonaisuutena arvioiden Sitran varainhoitajien vastuullisuustyö on kilpailukykyistä ja antaa hyvän pohjan jatkokehitykselle.

Rahastot ja vastuullinen sijoittaminen

Sitran sijoitukset tehdään pääasiassa rahastojen kautta. Rahastosijoituksia hallinnoivat ulkopuoliset varainhoitajat, jotka tekevät yksittäiset sijoitusanalyysit ja valitsevat sijoituskohteet. Vähimmäisvaatimuksena on, että varainhoitaja on allekirjoittanut PRI:n tai että sillä on muu vastuullisen sijoittamisen toimintamalli.

Sitran sijoitusvarallisuudesta 95 prosenttia on varainhoitajien hallinnassa, jotka ovat allekirjoittaneet PRI-periaatteet. Kaikki listattujen osake- ja korkorahastojen varainhoitajat noudattavat näitä periaatteita, ja venture capitalia lukuun ottamatta myös muissa omaisuusluokissa enemmistö varainhoitajista on sitoutunut niihin.

Kuva 2. Vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI) allekirjoittaneet Sitran varainhoitajat. Sama varainhoitaja voi olla useammassa omaisuusluokassa.

Useilla Sitran varainhoitajilla ja rahastoilla on asetettu hiilineutraaliustavoite. Monet varainhoitajat ovat lisäksi sitoutuneet Net Zero Asset Manager Initiative (NZAMI) -aloitteeseen, joka toimii vapaaehtoisena yhteistyöfoorumina alan toimijoille. NZAMI:n periaatteita päivitettiin vuosina 2025–2026 muun muassa suurten varainhoitajien, kuten BlackRockin ja JP Morganin, vetäytymisen sekä sääntelyyn ja oikeudellisiin näkökohtiin liittyvien huolten johdosta. Nykyisin aloite korostaa varainhoitajien itsenäisyyttä, eikä se enää edellytä tiettyä nettonollavuotta tai pakollisia välitavoitteita. Aloite keskittyy tarjoamaan avoimen alustan ilmastoon liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointiin. Suurin osa listattujen sijoitusten varainhoitajista on sitoutunut aloitteeseen, kun taas listaamattomien sijoitusten osalta sitoutuminen on edelleen vähäistä.

Varainhoitajiamme on mukana myös monissa muissa vastuullista sijoittamista edistävissä aloitteissa (mm. UN Global Compact, Climate Action 100+, Nature Action 100, SPRING ja toimialakohtaiset GRESB, BREEAM, FSC).

EU:n asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFDR) tuli voimaan vuonna 2021. Rahastotuotteet luokitellaan kestävyyden mukaan kolmeen kategoriaan, jotka ovat artikla 6, artikla 8 ja artikla 9. Varainhoitajilla on velvoite ilmoittaa, mihin luokkaan mikäkin rahasto kuuluu.

EU:n SFDR-luokituksiin on tulossa muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa sijoitustuotteiden läpinäkyvyyttä ja yhtenäistää kestävyyteen liittyvien tietojen raportointia. Sitra seuraa aktiivisesti regulaation kehitystä ja päivittää omia toimintamallejaan sen mukaisesti varmistaakseen ajantasaiset ja vastuulliset sijoituskäytännöt.

Sitra ei ole toistaiseksi asettanut rahastoille minimivaatimuksia SFDR-luokituksen osalta. Luokitukset näkyvät kuvassa 3 markkina-arvon mukaisesti.

Kuva 3. SFDR-luokitukset koko salkun markkina-arvosta laskettuna (%) 

Suurin osa Sitran salkussa olevista rahastoista on artikla 8 -luokassa eli ne edistävät kestävyyteen liittyviä tekijöitä sijoitusprosessissaan. Artikla 6 -rahastot eivät ole velvoitettuja huomioimaan kestävyyttä keskeisenä osana sijoitusprosessia. Vastuullisin on artikla 9 -luokka, johon kuuluvat rahastot pyrkivät aktiivisesti saavuttamaan kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Jakauma pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Artikla 6 -luokan rahastojen osuus kasvoi hieman ja luokittelemattomien rahastojen osuus laski vastaavasti. Näiden joukossa on ainoastaan epälikvidejä rahastoja. Artikla 8 ja 9-luokan rahastojen osuus pysyi suhteellisesti samana.

Analyysiyhtiö MSCI arvioi Sitran listatut rahastosijoitukset vuonna 2025. Koko salkun ESG-arvosana pysyi AA:ssa, joka on toiseksi paras luokka. Valtaosa salkkuun valituista rahastoista luokiteltiin edelläkävijöiksi, eikä heikoksi luokiteltuja rahastoja ollut lainkaan.

Kuva 4. Rahastojen ESG-luokitukset MSCI:n luokittelumenetelmällä.

Vaikuttaminen

Rahastosijoittajana Sitralla on mahdollisuus vaikuttaa sijoituksiinsa varainhoitajien kanssa käytävien keskusteluiden kautta. Jos vaikuttamisella ei saavuteta parannusta tilanteeseen, viimesijainen toimenpide on rahaston myyminen. Vuonna 2025 ei ollut tarvetta asettaa aktiivisia vaikuttavuustavoitteita yhdellekään rahastolle. ESG-asiat olivat esillä noin joka toisessa varainhoitajatapaamisessa.

Toimiala- ja normirikkomusseulontaa Sitra toteuttaa MSCI:n raportoinnin perusteella. Raportointi kattaa listatut osake- ja korkorahastot. Vuonna 2025 toimialoihin liittyvät poissulut toteutuivat kaikissa rahastoissa. Kolmessa kohdeyrityksessä nousi esiin mahdollisia vakavia normirikkomuksia. Kyseiset yritykset ovat vaikuttamistoimien kohteina. Yhtiöiden lukumäärä on sama kuin edellisen vuoden seulonnassa, mutta kyseessä olivat eri yritykset.

Listaamattomat sijoitukset (kiinteistöt, infrastruktuuri, private debt, private equity ja venture capital) käymme läpi vuosittain arvonmäärityspalaverin yhteydessä ja varainhoitajien toimittamien raporttien perusteella. Näissä ei havaittu poikkeamia Sitran toimialarajoituksiin tai merkittäviä negatiivisia ESG-tapahtumia. Tiedonsaannin vaikeus erityisesti private equity- ja venture capital -omaisuusluokissa vaikeuttaa vastuullisuusasioiden syvällisempää tarkastelua. Varainhoitajat ovat tietoisia puutteista ja raportointi kehittyy jatkuvasti.

Sitra on ollut vuodesta 2020 Climate Action 100+ -hankkeen tukijäsen ja Nature Action 100 -hankkeen jäsen vuodesta 2023 alkaen. Climate Action 100+ -hanke kannustaa yrityksiä Pariisin sopimuksen mukaisiin päästövähennystavoitteisiin sekä raportoimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä liiketoiminnalle.Nature Action 100 puolestaan on kansainvälinen sijoittaja-aloite, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä vaikuttamalla maailman suurimpiin luontovaikutteisiin yrityksiin.

Sitran sijoitussalkussa oli yhteensä 70 Climate Action 100+ ja 82 Nature Action 100 -aloitteiden vaikuttamisen kohteena olevaa yhtiötä. Vaikuttamistoimenpiteitä kartoitettiin yhdeksältä varainhoitajalta, joiden hallinnoimissa rahastoissa näitä yhtiöitä oli, ja jotka ovat mukana aloitteissa. Yleisimmät vaikuttamiskeinot olivat äänestäminen, kahdenväliset keskustelut yritysten kanssa, keskustelut yhdessä muiden sijoittajien kanssa, osallistuminen CA 100+ ja NA 100 -aloitteiden vaikuttamistiimeihin sekä SBTi-aloitteen mukaisten tavoitteiden vaatiminen yhtiöiltä.

Ilmastotavoitteet

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Sitran tärkeimmistä vastuullisuustavoitteista, ja tuemme muun muassa Pariisin sopimuksen tavoitteita.

Keväällä 2021 julkaistiin Sitran sijoitusten ilmastostrategia, jota päivitettiin vuonna 2023 sekä 2025. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä kaikki Sitran sijoitukset ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Konkreettisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä Suomen kansallisen tavoitteen mukaisesti edellyttäen, että sijoitusympäristö mahdollistaa siirtymän. Toimintaympäristön kehitys tavoitteisiin nähden on ollut selvästi hitaampaa kuin toivottiin, eivätkä kaikki yritykset ole vielä pystyneet vähentämään päästöjään riittävän nopeasti. Kestävien tulosten saavuttaminen vaatii aikaa ja johdonmukaista vaikuttamista.

Ilmastoriskien raportoinnissa ja analysoinnissa hyödynnämme kansainvälistä TCFD-raportointisuositusta ja viitekehystä (Task Force on Climate-related Financial Disclosures). TCFD ohjeistaa yrityksiä raportoimaan yhdenmukaisesti ilmastonmuutoksen taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Suosituksen mukaan mm. sijoitusten hiilijalanjälki tulee selvittää, fossiilisten polttoaineiden varannot sekä vähä- ja korkeahiilipäästöiset sijoitukset arvioida kuten myös kansainvälisten ilmastosopimusten mukaisten hiilipäästörajojen toteutuminen.

     Kuva 5. Ilmasto- ja luontotavoitteet aikajanalla.

Hiilijalanjälki

Sitran sijoitusten ilmastovaikutuksia ja -riskiä mitataan pääasiassa hiilijalanjäljen avulla. Tällä hetkellä tärkein mittari on painotettu hiili-intensiteetti, joka mittaa sijoituskohteina olevien yritysten hiiliekvivalentteja päästöjä yrityksen liikevaihtoon suhteutettuna ja sijoitusten markkina-arvolla painotettuna.

Lyhyellä aikavälillä Sitran tavoitteena on laskea sijoitussalkun hiili-intensiteettiä merkittävästi ja alittaa vertailuindeksi. Tavoitteeksi asetettiin, että Sitran sijoitusten hiili-intensiteetti on vuonna 2025 vähintään 50 prosenttia matalampi kuin vertailuvuonna 2020 ja vähintään 75 prosenttia alhaisempi vuonna 2030.

Hiilijalanjälkeä ja hiili-intensiteettiä tarkastellessa huomioidaan yrityksen oman toiminnan seurauksena syntyneet päästöt (scope 1) ja epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt (scope 2). Lisäksi raportoidaan epäsuorat päästöt (scope 3), mutta näille ei ole vielä asetettu vähennystavoitteita niihin liittyvän epävarmuuden vuoksi.

Sitran kaikkien listattujen sijoitusten painotettu hiili-intensiteetti oli vuoden 2025 lopussa 68 tCO2e/M€ liikevaihto. Tämä merkitsee noin 10 prosentin laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Positiivinen kehityssuunta on jatkunut, ja vuodelle 2025 asetettu 50 prosentin vähennystavoite saavutettiin etuajassa. Hiili-intensiteetin lasku johtui pääosin rahastoissa olevien sijoitusten painojen muutoksista; erityisen merkittävä vaikutus syntyi yhden sementtiyhtiön painon pienentymisestä. Yritysten toteuttamat päästövähennykset vaikuttivat salkkuun vain marginaalisesti, eikä reaalimaailmassa havaittu riittäviä päästövähennyksiä.

Painotettu hiili-intensiteetti on lisäksi 48 prosenttia alhaisempi kuin käytetyllä vertailuindeksillä.

Kuva 6. Sijoitusten painotetun hiili-intensiteetin (scope 1+2) kehitys suhteessa vuosien 2025 ja 2030 välitavoitteisiin.

Painotetun hiili-intensiteetin laskusta huolimatta listattujen sijoitusten rahoitettujen päästöjen intensiteetti (scope1+2) puolestaan kasvoi noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun merkittävänä taustasyynä oli valuuttakurssimuutokset. Yhdysvaltain dollareissa raportoituna rahoitetut päästöt pysyivät edellisen vuoden tasolla. MSCI:n kautta saamme laskettua absoluuttiset päästöt noin 51 prosentille koko sijoitussalkun arvosta eli valtaosalle listattuja sijoituksia. Lukuihin liittyy vielä merkittävästi epävarmuutta erityisesti scope 3-päästöjen osalta. Olemme lisäksi täydentäneet sijoitussalkun päästöjen laskentaa epälikvideihin omaisuusluokkiin pyytämällä varainhoitajia raportoimaan sijoitustemme absoluuttisia rahoitettuja päästöjä. Näitä laskelmia ei ole verifioitu ja niihin liittyy merkittävästi epävarmuutta. Nämä päästöt mukaan luettuna saamme laskettua salkun hiilijalanjäljen (scope 1+2) noin 58 %:lle salkustamme. Scope 1 ja 2 -päästöt olivat yhteensä 19 000 tonnia ja scope 3 -päästöt 178 500 tonnia.

Rahoitus ilmastoratkaisuihin

Yksi tärkeä työkalu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on ns. ilmastoratkaisujen rahoittaminen. Ilmastoratkaisuilla tarkoitetaan sijoituksia kohteisiin, joiden ratkaisut mahdollistavat päästöjen vähentämisen ja jotka toiminnassaan huomioivat ilmastonmuutoksen etenemisen. Ilmastoratkaisuille ei ole vielä yksiselitteistä määritelmää.

Tällä hetkellä ilmastoratkaisujen määrän mittarina listatuissa sijoituksissa käytetään MSCI:n raportoimaa ns. vihreän liiketoiminnan (green revenue) osuutta yritysten liikevaihdosta sijoituksen markkina-arvoilla painotettuna.

Kuva 7. Vihreän liiketoiminnan osuus Sitran listatuissa sijoituksissa vuosina 2021–2025.

Vihreän liiketoiminnan osuuden kasvu taittui vuonna 2024 ja on sen jälkeen laskenut 1,4 %-yksikköä. Osuuden vuosittainen vaihtelu johtuu mm. yritysten markkina-arvojen vaihtelusta sekä salkun allokaation muutoksista. Listattujen sijoitusten lisäksi Sitran salkussa on huomattava määrä muuta rahoitusta ilmastoratkaisuihin, kuten uusiutuvan energian infrasijoituksia, kestäviä metsäsijoituksia, sertifioituja kiinteistösijoituksia ja venture capital -sijoituksia ilmastoratkaisuja kehittäviin yrityksiin. Näistä ei kuitenkaan ole toistaiseksi saatavilla yhteismitallista tietoa.

Biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus on Sitran vastuullisen sijoittamisen kehityskohde. Ilmastoriskin tavoin myös luontokato voi vaikuttaa sijoitussalkkuihin omaisuuslajista, alasta ja maantieteellisestä alueesta riippumatta.

Tänä vuonna raportoimme toista kertaa Sitran luontoon liittyvistä sijoitusriskeistä ja -mahdollisuuksista. Raportointi kattaa tilikauden 2025 ja se toteutettiin nk. TNFD-suositusten mukaisesti. Luontoon liittyvä raportointi on osoittautunut selvästi ilmastoraportointia haasteellisemmaksi, koska tarjolla ei ole selkeitä yksittäisiä mittareita. Salkkumme on hyvin laajasti hajautunut ja rahastosijoittamisen luonteesta johtuen meillä ei ole reaaliaikaista näkymää rahastoissa oleviin useisiin tuhansiin sijoituskohteisiin. Tästä syystä meillä ei toistaiseksi ole myöskään ollut mahdollisuutta arvioida sijoituskohteiden maantieteellisiin sijainteihin liittyviä luontovaikutuksia.

Varainhoitajistamme viisi on jo aloittanut tai sitoutunut aloittamaan raportoinnin TNFD-suositusten mukaisesti. Nämä varainhoitajat hallinnoivat noin 18 prosenttia Sitran sijoitussalkusta. Seuraamme myös julkisesti science-based targets for nature (SBTN) -tavoitteisiin sitoutuneiden yritysten osuutta salkussamme. Näitä yrityksiä on toistaiseksi vasta seitsemän kappaletta koko maailmassa ja näiden yritysten osuus listattujen sijoitustemme markkina-arvosta on 0,003 %. Emme ole toistaiseksi asettaneet tavoitteita luontoon liittyville mittareille, mutta pyrkimyksenä on asettaa ensimmäiset tavoitteet lähivuosien aikana.

Lue raportti (englanniksi)

TCFD and TNFD Disclosure Report 2025

Esimerkki: Pielaveden suon ennallistaminen

Suomen ensimmäinen markkinaehtoinen luonnonarvokaupan hanke käynnistyi, kun Finsilva, S-ryhmä, Tapio Palvelut ja LähiTapiola pilotoivat uutta mallia luonnon monimuotoisuuden rahoittamiseen. Pohjois-Savossa sijaitseva, 1960-luvulla ojitettu mutta metsätaloudellisesti kannattamaton 12 hehtaarin suo ennallistetaan hankkeessa yksityisellä rahoituksella.

Luonnonarvokauppa tarjoaa metsänomistajalle uuden tulolähteen. Sen sijaan että tuotto perustuisi hakkuukertymään, se perustuu tuotettuihin luonnonarvohehtaareihin, jotka viranomainen (Lupa- ja valvontavirasto) varmentaa. Yritykset voivat ostaa näitä luonnonarvoja osana omia ympäristö- ja vastuullisuustavoitteitaan.

Ennallistamistoimet sisältävät haihduttavan puuston poistamisen, ojien tukkimisen ja veden ohjaamisen siten, että suon vesitalous palautuu kohti luonnontilaa. Vaikutukset näkyvät vuosikymmenten aikana, mutta luonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta vahvistuvat jo ennallistamisen alkuvaiheessa.

Hanke toimii mallina uudelle markkinaperusteiselle keinolle rahoittaa luontopositiivisia toimia, täydentämään julkisia varoja ja vauhdittamaan siirtymää kohti monimuotoisuuden vahvistamista. Metsänomistajille se osoittaa, että myös pieniltä tai taloudelliselta arvoltaan vähäisiltä alueilta voi löytyä kohteita, joiden luonnonarvoilla on markkina-arvoa.

Sitra omistaa Finsilvaa Dasos Capitalin hallinnoimien rahastojen kautta.

Disclaimer: Although Sitra’s information providers, including without limitation, MSCI ESG Research LLC and its affiliates (the ”ESG Parties”), obtain information (the ”Information”) from sources they consider reliable, none of the ESG parties warrants or guarantees the originality, accuracy and/or completeness, of any data herein and expressly disclaim all express or implied warranties, including those of merchantability and fitness for a particular purpose. The Information may only be used for your internal use, may not be reproduced or redisseminated in any form and may not be used as a basis for, or a component of, any financial instruments or products or indices. Further, none of the Information can in and of itself be used to determine which securities to buy or sell or when to buy or sell them. None of the ESG Parties shall have any liability for any errors or omissions in connection with any data herein, or any liability for any direct, indirect, special, punitive, consequential or any other damages (including lost profits) even if notified of the possibility of such damages.

Julkaisun tiedot

Otsikko

Sitran vastuullisen sijoittamisen katsaus 2025

Kirjoittajat

Juuso Janhonen

Tutustu myös