Ilmasto- ja luontostrategia auttaa Sitra hallitsemaan sijoituksiin liittyviä riskejä ja tunnistamaan tulevaisuuden tuottomahdollisuuksia. Strategiassa määritetään Sitran sijoitussalkun ilmasto- ja luontotavoitteet sekä toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiaa päivitetään säännöllisesti ja tavoitteet arvioidaan uudelleen tuoreen tutkimustiedon sekä sijoitusympäristön mahdollisten muutosten mukaisesti.
Tietoisuus ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vaikutuksista on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Myös yhä useammat yritykset ja sijoittajat ovat asettaneet tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden negatiivisten luontovaikutusten vähentämiseksi.
Sitra tunnistaa, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä ja ilmastonmuutoksen hillinnällä on ratkaiseva merkitys sekä yhteiskunnan hyvinvoinnille että taloudellisen toiminnan jatkuvuudelle. Kansainväliset sopimukset, kuten YK:n Kunming–Montrealin biodiversiteettikehys ja Pariisin ilmastosopimus asettavat kehitykselle selkeän suunnan. Biodiversiteettikehys asettaa useita globaaleja tavoitteita luontokadon pysäyttämiselle ja luonnon monimuotoisuuden palauttamiselle vuoteen 2030 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoiteena on pysäyttää maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen, mikä edellyttää nopeita päästövähennyksiä.
Sijoittajat voivat vaikuttaa kehitykseen muun muassa kannustamalla yrityksiä vähähiiliseen ja luonnon monimuotoisuuden huomioivaan liiketoimintaan sekä rahoittamalla ilmasto- ja luontoratkaisuja. Myös Sitra kehittää sijoitustoimintaansa niin, että se tukee Pariisin sopimuksen ja Kunming–Montrealin biodiversiteettikehyksen tavoitteiden saavuttamista.
Strategiassa huomioidaan lisäksi merkittävimpien kansainvälisten aloitteiden, kuten YK:n muodostaman Net-Zero Asset Owner Alliancen, Institutional Investors Group on Climate Changen (IIGCC) ja Science Based Targets Initiativen (SBTi) suosituksia ja periaatteita. Kartoitamme biodiversiteettiin liittyviä sijoittaja-aloitteita.
Sitran sijoitusten ilmasto- ja luontostrategia on osa Sitran vastuullisen sijoittamisen ohjetta, jonka hyväksyy Sitran hallitus. Vastuullisen sijoittamisen toteutuksen organisoimisesta vastaa Sitran sijoitusjohtaja ja toteuttamisesta vastaavat kaikki Sitran sijoitustoimintaan osallistuvat henkilöt.
Sitran hallitukselle raportoidaan ilmastonmuutokseen ja luontoon liittyvistä asioista säännöllisesti. Sitra raportoi vastuullisen sijoittamisen käytännöistään vuosittain myös PRI:lle, jonka vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittajana Sitra on sitoutunut noudattamaan ilmastoraportoinnissaan kansainvälistä TCFD-raportointikehikkoa (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) ja sen vaatimuksia. Luontoraportoinnissa Sitra noudattaa TNFD-raportointikehikkoa (Task Force on Nature-related Financial Disclosures).
Globaali siirtymä hiilineutraaliuteen ja luontopositiivisuuteen tulee viemään useita vuosikymmeniä, jolloin myös sijoitusten ilmasto- ja luontostrategian aikajänteen tulee olla pitkä. Tieteeseen pohjautuvan tiedon luotettavuus ja kattavuus paranee jatkuvasti, mutta kehityspolkuihin liittyy edelleen merkittävästi epävarmuutta. Tämän vuoksi strategia jaetaan välitavoitteisiin ja sitä tarkennetaan käytettävissä olevan tiedon lisääntyessä ja sijoitusmarkkinan kehittyessä.
Seuranta ja tavoitteet kattavat erityisesti listatut osake- ja korko- sekä kiinteistörahastot. Ilmastonmuutokseen liittyvien tietojen saatavuus näistä on kohtalainen, mutta luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tiedot ovat vielä vähäisiä. Seuranta paranee muissa omaisuusluokissa sitä mukaa, kun tietojen kattavuus lisääntyy.
TCFD:n määritelmän mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit jaetaan vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyviin transitioriskeihin sekä ilmaston lämpenemisestä johtuviin fyysisiin riskeihin. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä aiheutuvat riskit voidaan jakaa samalla tavalla.
Transitioriskit liittyvät regulaation muutoksiin, teknologiseen kehitykseen ja markkinakäyttäytymiseen sekä maineriskiin. Fyysiset riskit jaetaan akuutteihin ja kroonisiin.
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat tuottomahdollisuudet liittyvät mm. yrityksiin, jotka kehittävät teknologioita ilmastonmuutoksen hillintään tai vähähiiliseen talouteen siirtymistä helpottavia ratkaisuja. Biodiversiteetin vahvistaminen luo puolestaan mahdollisuuksia yrityksille, jotka esim. tuottavat ekosysteemipalveluita, kestäviä metsä- ja maatalouden ratkaisuja tai kehittävät luonnon tilan seurantateknologioita.
Ilmastoon ja luontoon liittyvillä riskeillä ja mahdollisuuksilla on taloudellisia vaikutuksia, joiden tunnistaminen voi johtaa muutoksiin strategisessa allokaatiossa, sijoitusstrategiassa, mahdollisiin sijoituskohteista irtautumisiin sekä dialogiin varainhoitajien ja yritysten kanssa.
Ilmasto- ja luontoriskien toteutumisen taloudellisia vaikutuksia voivat olla esim. tuotanto- ja operatiiviset häiriöt, toimitusketjun häiriöt, tase-erien arvonmenetykset, fyysiset vahingot, vakuutusmaksujen nousu, muutokset resurssien ja tuotannon hinnoissa ja kulutuskäyttäytymisessä. Kuvassa 1 on esitetty TCFD-mallin mukainen riskikehikko ja riskienhallinnan näkökulmat Sitran sijoitusten osalta.
Riskejä voidaan arvioida tarkastelemalla yritysten ilmasto- ja luontotavoitteita. Yritysten itselleen asettamien tavoitteiden perusteella voidaan arvioida niiden valmiuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Erityisesti Science Based Targets -aloitteen mukaisia ilmastotavoitteita sekä Science Based Targets for Nature -aloitteen mukaisia luontotavoitteita asettaneiden yritysten voidaan katsoa olevan kestävän kehityksen mukaisella polulla eli linjassa esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen ja globaalien luontotavoitteiden kanssa. Tavoitteiden asetannan kunnianhimottomuus voi puolestaan lisätä erityisesti pitkän aikavälin riskejä.
Sitralla ei toistaiseksi ole SBTi:n hyväksymiä tavoitteita, koska aloite arvioi vain yksityisten toimijoiden, ei julkisten organisaatioiden, kuten Sitran tavoitteita.
Sitra tukee globaalia siirtymää hiilineutraaliuteen sijoituskohteiden valinnan ja niihin vaikuttamisen kautta. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki Sitran sijoitukset ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä Suomen kansallisen tavoitteen mukaisesti edellyttäen, että sijoitusympäristö mahdollistaa sen. Sijoitukset tehdään Sitrasta annetun lain mukaisesti turvallisesti ja tuottavasti. Siirtymä vähähiiliseen ja lopulta hiilineutraaliin sijoitussalkkuun tapahtuu hallitusti.
Reaalitalouden näkökulmasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulisi lisätä kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja luopua fossiilisista polttoaineista. Myös energian säästö ja energiatehokkuus, kiertotalous, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus ovat keinoja hillitä ilmastonmuutosta.
Sijoittajalle tämä tarkoittaa sijoituskohteiden tuotto-riski-suhteen arviointia ilmastoriskin näkökulmasta ja suuren riskin omaavien yhtiöiden tai toimialojen vähentämistä, jopa mahdollista poissulkemista sijoitusuniversumista sekä ilmastoratkaisuja tarjoavien sijoituskohteiden lisäämistä.
Sitra tavoittelee sijoitussalkun hiilineutraaliutta ilman päästökompensointia. Reaalitalouden päästövähennyksiin vaikutetaan yritystasolla ja siksi Sitra sijoittajana suhtautuu varauksellisesti kompensaatioiden käyttöön sijoitustoiminnassa. Kompensaatiomahdollisuuksia on rajallisesti ja ne tulee säästää sellaisiin toimintoihin, joissa muut päästövähennysten keinot eivät ole mahdollisia teknologisista tai taloudellisista syistä.
Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaan kompensaatioita ei tule käyttää päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, vaan ne voivat täydentää vapaaehtoisia ilmastotoimia. SBTi edellyttää, että jäljelle jäävät päästöt neutraloidaan pysyvästi esimerkiksi hiilensidonnalla vasta sitten, kun pitkän aikavälin päästövähennykset on saavutettu. Kompensointi tarkoittaa päästöjen hyvittämistä muualla toteutettavilla ilmastotoimilla ja neutralointi puolestaan tarkoittaa jäljelle jäävien päästöjen pysyvää poistamista ilmakehästä.
Sijoitussalkun ilmastoanalyysin edellytyksenä on laadukas data. Tällä hetkellä hiilijalanjälki pystytään laskemaan noin 56 prosentille Sitran sijoitussalkun arvosta. Tavoitteena on nostaa datan kattavuutta erityisesti vaihtoehtoisten sijoitusten joukossa. Sitra on riippuvainen rahastojen alla olevien sijoituskohteiden eli yhtiöiden raportoimasta datasta.
Sitran sijoitusten ilmastovaikutuksia ja -riskiä mitataan hiilijalanjäljen avulla. Sitran pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali sijoitussalkku. Lyhyellä aikavälillä laskemme sijoitussalkun hiili-intensiteettiä merkittävästi ja tätä seurataan suhteessa vertailuindeksiin soveltuvin osin. Sitran sijoitusten painotetun hiili-intensiteetin tulee olla alhaisempi kuin vertailuindeksin. Tavoitteena on, että Sitran sijoitusten painotettu hiili-intensiteetti on vuonna 2025 vähintään 50 prosenttia alhaisempi kuin vertailuvuonna 2020. Vuodelle 2030 vastaava tavoite on 75 prosenttia.
Hiilijalanjälkeä ja hiili-intensiteettiä tarkastellessa huomioidaan sijoituskohteiden oman toiminnan seurauksena syntyneet päästöt (ns. scope 1) sekä epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt (scope 2). Laskennan ja datan kehittyessä tavoitteena on huomioida myös kaikki epäsuorat päästöt (scope 3).
Ilmastoriskiä voidaan vähentää painottamalla yhtiöitä, joiden hiilijalanjälki tai hiili-intensiteetti on pieni suhteessa toimialaan. Ilmastoriskiä vähennetään myös edistämällä positiivista kehitystä esimerkiksi sijoittamalla uusiutuvaan energiaan tai muuhun ympäristöä hyödyttävään liiketoimintaan.
Sitra on poissulkenut sijoitusuniversumistaan yritykset, joiden liikevaihdosta yli 10 prosenttia liittyy kivihiilen tuotantoon tai käyttöön energiantuotannossa ilman selkeää strategiaa kivihiilen käytön vähentämiseksi. Mahdollisten muiden hiiliriskikeskittymien kehittymistä seurataan. Fossiilisten polttoainevarantojen määrää salkussa seurataan, ja tavoitteena on reservien osuuden pitäminen matalana.
Yhtiöiden tekemät sitoumukset päästöjen pienentämiseksi suhteessa kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteisiin ovat sijoittajille indikaatio oikeasta kehityssuunnasta. Science Based Targets (SBTi) -ilmastotavoitteet asettaneiden yritysten osuutta sijoitussalkussa seurataan.
Sijoittajat voivat myös pyrkiä vaikuttamaan yrityksiin ja varainhoitajiin. Erityisesti suurilla sijoittajilla on vaikutusvaltaa ja institutionaaliset sijoittajat ovatkin vastuullisen sijoittamisen yleistymisen voimakkaimpia ajureita. Myös pienemmät sijoittajat voivat verkostoitumalla keskittää vaikutusvaltaa esimerkiksi osallistumalla sijoittaja-aloitteisiin.
Sitra on mukana Climate Action 100+ -aloitteessa, joka kannustaa yrityksiä Pariisin sopimuksen mukaisiin päästövähennystavoitteisiin sekä raportoimaan ilmastonmuutoksen riskeistä liiketoiminnalleen.
Sitra on tehnyt ilmastomyönteisiä sijoituksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana esim. temaattisiin osake- ja pääomarahastoihin, uusiutuvan energian infrastruktuuriin, kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja ilmastomyönteisiä teknologioita kehittäviin kasvuyrityksiin. Siten toimenpiteet ilmastomyönteisempään sijoitussalkkuun pääsemiseksi on käytännössä aloitettu jo paljon ennen tätä ilmastostrategiaa.
Ensimmäinen askel luontostrategian toimeenpanossa on sijoitussalkun luontoriskien, riippuvuuksien ja vaikutusten kartoitus. Analyysin tavoitteena on tunnistaa, missä määrin Sitra on sijoitustensa kautta altistunut esimerkiksi metsäkatoa, vesistöpaineita tai biodiversiteetin heikentymistä aiheuttaville toimialoille ja maantieteellisille alueille. Työssä hyödynnetään sekä varainhoitajien ESG-dataa että ulkoisia työkaluja, kuten ENCORE (Natural Capital Finance Alliance) ja TNFD-standardin mukaisia mittareita.
Arvioinnissa painotetaan sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia: sijoituskohteiden arvoketjujen kautta syntyviä riskejä ja mahdollisuuksia tarkastellaan muun muassa maankäytön, veden kulutuksen ja ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Korkean luontoriskin kohteet pyritään tunnistamaan ja huomioimaan sijoituspäätöksissä samalla tavoin kuin korkeiden ilmastoriskien osalta.
Luontopositiivisten sijoitusten osuus salkussa selvitetään ja osuutta pyritään kasvattamaan. Käytännössä tämä sisältää yhtiöitä, jotka esimerkiksi rahoittavat biodiversiteettiä tukevia ratkaisuja, kuten ekosysteemipalveluiden vahvistamista, kaupunkien viheralueiden kehittämistä sekä seurantateknologioita, joilla tuetaan luonnon tilan parantamista.
Luontoriskien ja -vaikutusten mittaaminen on nopeasti kehittyvä alue, mutta Sitra sitoutuu ottamaan käyttöön kansainväliset standardit niiden vakiintuessa. Alkuvaiheessa painotetaan kvalitatiivisia ja kattavuuteen liittyviä mittareita, joita ovat esimerkiksi sijoitusten toimiala- ja maantieteellinen jakauma sekä sijoituskohteiden TNFD-raportoinnin kattavuus sekä julkisesti science-based targets for nature (SBTN) -tavoitteisiin sitoutuneiden yritysten osuus. Kun datan laatu ja saatavuus paranevat, otetaan enenevässä määrin käyttöön myös määrällisiä mittareita.
Sijoittaja-aloitteet ovat tärkeitä yhtiöihin vaikuttamisen kanavia myös luontotavoitteiden kohdalla. Sitra on mukana Nature Action 100 -aloitteessa, jossa kannustetaan luontoon merkittävästi vaikuttavia yrityksiä asettamaan tavoitteita biodiversiteetin suojelemiseksi ja palauttamiseksi.
Kuvassa 2 on esitetty aikajanalla keskeisimmät Sitran sijoitustoiminnan ilmasto- ja luontotavoitteet. Vuosille 2025–2030 on asetettu välitavoitteita, ja niiden sisältöä sekä aikataulua täsmennetään säännöllisesti tietopohjan parantuessa. Tarkempia luontotavoitteita on tarkoitus asettaa lähivuosina datan saatavuuden ja mittarien kehittyessä.
Salkunhoitaja, Sijoitus
Sijoitusjohtaja