Tekoälyn soveltaminen keskeisillä toimialoilla Euroopassa (tiivistelmä)

Kansainväliset tekoälymarkkinat laajenevat nopeasti. Tämän selvityksen tavoitteena on tutkia Euroopan mahdollisuuksia soveltavan tekoälyn alalla. Soveltavalla tekoälyllä tarkoitetaan eri toimialoille, kuten terveydenhuoltoon, logistiikkaan ja valmistavaan teollisuuteen räätälöityjä tekoälyratkaisuja, jotka hyödyntävät kunkin erikoisalan tietoja ja ottavat huomioon alan operatiivisen ympäristön reunaehdot, kuten sääntelyn. Suurimmat tuottavuushyödyt tekoälystä voidaan saada, kun sitä sovelletaan tehokkaasti ja kohdistetusti eri toimialoilla. Yleiset tekoälyratkaisut, kuten ChatGPT, voivat parantaa tuottavuutta, mutta koska ne ovat laajasti eri tahojen saatavilla, niiden käyttö ei kykene tarjoamaan yrityksille pysyvää kilpailuetua.  

Euroopan on mahdollista nousta johtoasemaan ennen kaikkea soveltavan tekoälyn alalla, mikäli se panostaa eri toimialojen tarpeisiin kehitettäviin ja ainutlaatuista lisäarvoa tuoviin niin sanottuihin vertikaalisiin tekoälymalleihin sekä eri tehtävien automatisointiin ja järjestelmien vuorovaikutukseen käytettäviin tekoälysovelluksiin ja -agentteihin. Soveltava tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia niin kuluttaja- kuin yritysmarkkinoilla. Euroopan olisi keskityttävä luomaan kuluttajatoimialalle innovatiivisia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia ja palveluja, jotka vastaavat uusiin ja kehittyviin tarpeisiin. Yrityksille painopisteen tulisi olla sellaisten erikoistuneiden tekoälyratkaisujen kehittämisessä, joilla voidaan ratkoa monimutkaisia, alakohtaisia ongelmia. 

Tämä selvitys osoittaa, että Eurooppa on jäänyt jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan tekoälyinvestoinneista ja Euroopan pirstaleiset markkinat sekä riippuvuus ulkomaisista teknologiatoimittajista ovat hidastaneet tekoälyn käyttöönottoa.  Samalla Euroopalla on osaavan työvoimansa ja vahvojen ja monipuolisten toimialojensa ansiosta huomattavia mahdollisuuksia, joihin tarttua soveltavien tekoälyratkaisujen saralla.  

Tekoälyinvestointeja ja tekoälyn käyttöönottoa on kuitenkin nopeutettava Euroopassa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Euroopassa on investoitava useille eri tekoälyaloille, kuten laajoihin kielimalleihin kaikilla EU:n virallisilla kielillä, keskeisille toimialoille räätälöityihin vertikaalisiin tekoälymalleihin ja erilaisiin tekoälyagentteihin. Investointien laajuus voi vaihdella, mutta kokonaisvaltainen lähestymistapa on välttämätön. 

Euroopan tulee jatkaa myös muita toimenpiteitä, joilla se voi parantaa asemaansa maailmanlaajuisessa tekoälykilvassa ja kehittää eurooppalaisiin arvoihin perustuvaa tekoälyä ja sen soveltamista. Selvityksessä esitetään kuusi suositusta, jotka toteuttamalla Eurooppa voi vahvistaa kilpailukykyään, edistää innovointia ja varmistaa strategisen omavaraisuuden nopeasti kehittyvällä tekoälyn alalla:  

1. Euroopan tulee vahvistaa strategista autonomiaansa tekoälyn alalla sekä hyödyntää suuren yhteismarkkinansa voima.
2. Edullisiin ja kestävästi toimiviin laskentaresursseihin on panostettava ja turvattava näin tekoälysovellusten luonnin perusta.
3. Suurten kielimallien saatavuus kaikilla EU-kielillä tulee varmistaa.
4. Pääsy laadukkaisiin toimialakohtaisiin datavarantoihin tulee varmistaa.
5. Tekoälyyn liittyvän osaamisen kehittämiseen on investoitava merkittävästi.
6. Sovelletun tekoälyn kehittämiselle on varmistettava riittävä rahoitus, koska se on EU:lle strateginen mahdollisuus.