Turvallisuusajattelun tulevaisuuspäivitys – Suositukset luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi 2035

Tämä julkaisu tiivistää, miten Suomi voi vahvistaa luottamukseen perustuvaa yhteiskunnallista turvallisuutta vuoteen 2035 mennessä. Suositukset ovat syntyneet Sitran, Helsingin yliopiston ja sisäministeriön luotsaaman Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin työstä. Ne perustuvat yli 50 asiantuntijan, päättäjän ja vaikuttajan yhteiseen analyysiin, skenaariotyöhön ja työpajojen tuloksiin. Suositukset ovat tarkoitettu poliittisille päättäjille, viranomaisille, valtiohallinnolle, kunnille, järjestöille, yrityksille ja yhteisöille.

Tutustu ketkä ovat ajattelun ja suositusten takana:
Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin osallistujat – Sitra

Lue suosituksia taustoittava laajempi työpaperi:
Huomisen luottamus Suomessa – Sitra

Tutustu yhteiskunnallisen turvallisuuden vaihtoehtoisia tulevaisuuksia käsittelevään skenaariokokonaisuuteen.

Kirjoittajat: Jouni Mölsä ja Riku Siivonen. Suositukset perustuvat yli 50 asiantuntijan työhön, jotka ovat Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin osallistujia.

Esipuhe

Suomi elää luottamuksen laina-ajalla

Kun informaatiosta on tullut valtaa ja epävarmuudet ovat uusi normaali, turvallisuus ei enää ainoastaan tarkoita valtiota rajojen vartijana tai yksilöä ylläpitämässä kriisiajan hätävarapakkausta kotonaan. Niiden lisäksi on olennaista nähdä henkisen kriisinkestävyyden merkitys sekä yhteiskunnallinen luottamus tuon turvallisuuden ja kriisinkestävyyden pohjana – sekä ymmärtää, miten luottamus nykyään rakentuu.

Yhteiskunnallinen luottamus toimii samalla tavalla kuin yhteiskunnan fyysinen infrastruktuuri. Esimerkiksi moottoritie on hidas rakentaa, eikä se itsessään tee mitään. Silti se mahdollistaa resurssien ja osaamisen liikuttamisen siten, että syntyy taloudellista ja henkistä pääomaa. Myös yhteiskunnallinen luottamus syntyy hitaasti ja vaatii jatkuvaa huoltoa. Kun se on kunnossa, kannattelee se koko yhteiskuntaa ja mahdollistaa uusiutumisen. Samalla se vahvistaa yhteiskunnallista turvallisuutta, joka rakentuu nykyään monimuotoisemmalla tavalla kuin aiemmin.

Valtioneuvoston Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa vuodelta 2025 korostetaan, kuinka yksilöiden tulee kantaa vastuuta toimintakyvystään ja varautumisestaan. Yksilön henkinen kriisinkestävyys nähdään välineenä valtion ja yhteiskuntamallin puolustamiseksi.

Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että valtion ja yksilön välisen suhteen sijaan yhteiskunnan henkinen kriisinkestävyys tulisi nojata vahvasti myös yksilöiden ja heidän muodostamiensa yhteisöjen välisiin suhteisiin. Nuo suhteet muodostavat yhteiskunnan, joka osaltaan kannattelee valtiota. Yhteisöjen välinen luottamus ei tarkoita välttämättä samanmielisyyttä, vaan kykyä keskustella eri näkemyksistä.

Keskeistä onkin sosiaalisen koheesion vahvistaminen, joka yksinkertaisesti tarkoittaa yhteiskunnan kykyä varmistaa jäsentensä hyvinvointi minimoimalla eriarvoisuutta ja edistämällä luottamusta. Jos näin syntynyt perusresilienssi on riittävän vahva, myös akuutti kriisinkestävyys eli toimintakyky ja nopeat toimet kriisissä ovat mahdollisia. Perusresilienssillä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä selviytyä ja toimia muuttuvissa oloissa.

Lähivuosikymmenien uudet uhkakuvat tunnistetaan Suomessa kyllä hyvin, mutta varautuminen monen yhtäaikaisen murroksen luomiin mahdollisiin kriiseihin ei ole kokonaisuutena riittävän vahvaa. Turvallisuusviranomaiset ovat huolestuneita kasvavasta määrästä suomalaisista, jotka kokevat katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Tämä osoittaa, että elämme ”luottamuksen laina-ajalla”.

Tässä julkaisussa pureudumme siihen, miten voimme tehdä yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuuspäivityksen, eli miten voimme rakentaa vahvempaa perusresilienssiä, joka yhtäältä vahvistaa suomalaisten kykyä toimia monikriisin ajassa ja toisaalta rakentaa Suomesta entistä vahvemman luottamusyhteiskunnan vuoteen 2035 mennessä.

Helsingissä 10.4.2026

Jouni Mölsä, strategisen viestinnän konsultti
Riku Siivonen, vapaa toimittaja