VALO NSCLC -pilottitutkimuksen opit pohjoismaisesta hajautetusta analyysistä

VALO Nordic OMOP -toteutuksen kokemuksista saatujen oppien kooste edustaa ensimmäistä systemaattista arviota OMOP CDM -mallin käyttöönoton kokemuksista useissa pohjoismaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä.

Syyskuussa 2025 VALO NSCLC -pilottitutkimuksen jälkeen toteutettu arviointi keräsi kokemuksia kymmeneltä vastaajalta viidestä maasta: Norjasta, Suomesta ja Tanskasta aktiivisina datapartnereina sekä Ruotsista ja Islannista tarkkailijoina.

Arvioinnissa käytettiin rakenteista kyselylomaketta, jossa oli kuusi teemakokonaisuutta, ja sitä täydennettiin IQVIAn koordinaatiotiimin operatiivisilla havainnoilla. Vastausprosentit vaihtelivat 69 %:sta (Suomi) 95 %:iin (Ruotsi). Tämä monimenetelmällinen lähestymistapa yhdisti määrällisen haastearvioinnin ja laadulliset kokemuskertomukset teknisten haasteiden, data saatavuusaukkojen, hallinnollisten vaatimusten ja resurssitarpeiden dokumentoimiseksi tulevia verkostototeutuksia varten.

Keskeiset havainnot:

• OMOP-toteutus on useita vuosia kestävä organisaatiomuutos, ei lyhytaikainen projekti (Norja raportoi tämän vaatineen noin 3 vuotta).
• Datan valmiustaso jakautuu kolmeen tasoon:
  • Taso 1 (diagnoosit, lääkitykset) on OMOP-valmis
  • Taso 2 (laboratoriotulokset) vaatii kartoitusta
  • Taso 3 (biomarkkerit, PRO-mittarit) puuttuu
• Teknisen infrastruktuurin yhteensopivuus – ei OMOPin käsitteellinen ymmärrys – on keskeisin haaste.
• Lopulliset analyysikohortit muodostavat vain 10–20 % alkuperäisestä populaatioarviosta kelpoisuusehtojen soveltamisen jälkeen.
• Hallinnollinen osaaminen on pirstaloitunut eri rooleihin; poikkitoiminnalliset tiimit ovat välttämättömiä projektin alusta lähtien.
• Sanastojen versioinnin koordinointi tulee tehdä verkostotasolla, jotta semanttinen yhdenmukaisuus säilyy hajautetuissa toteutuksissa.

Aikatauluarvioihin tulisi lisätä 1,5–2-kertainen kerroin, jotta monipaikkaisen koordinaation monimutkaisuus huomioidaan.