Pudotusvalikko
Enemmistö (63 %) eteläkarjalaisista ajattelee tulevaisuutta päivittäin tai viikoittain, tulevaisuutta ajatellaan suunnilleen saman verran kuin Suomessa keskimäärin (65 %).
Tulevaisuuden ajattelu liittyy tyypillisesti omaan arkeen, Suomeen tai suomalaisuuteen ja muutenkin samoihin asioihin, joita muutkin suomalaiset pohtivat.
Tulevaisuus kiinnostaa maakunnassa yhtä paljon kuin kaikkia suomalaisia keskimäärin, samoin maakunnassa uskotaan varsin samoin kuin koko maassa siihen, millä keinolla itse voi vaikuttaa tulevaisuuteen.
Tulevaisuus pelottaa ja siellä nähdään uhkakuvia saman verran (17 %) kuin Suomessa kaiken kaikkiaan (18 %).
Päättäjien visioiden innostavuus koskien omaa hyvinvointialuetta nähdään hieman valoisammin kuin Suomessa keskimäärin. Samoin Arviot siitä, voiko itse vaikuttaa ja millä keinolla voisi vaikuttaa oman asuinkunnan tulevaisuuteen ovat aavistuksen positiivisemmat kuin Suomessa kokonaisuutena.
Kaikissa näissä asioissa arviot ovat varsin kriittisiä tai erittäin kriittisiä sekä Etelä-Karjalassa että koko valtakunnassa.
Tulevaisuudessa arjen hyvinvointiin kaikkein vaikuttavimpia asioita olivat eteläkarjalaisille oma tai läheisten terveys, toimeentulo sekä turvallisuus ja turvallisuuden tunteminen. Nämä ovat tärkeitä suurelle enemmistölle suomalaisia.
Seuraavaksi nousivat sosiaaliset suhteet, luottamus tulevaisuuteen ja merkityksellinen tekeminen. Myös näistä vallitsee suuri yksimielisyys. Sen sijaan vain alle neljännes suomalaisista arvioi kulttuuritarjonnan eri muodoissaan vaikuttavan oman arjen hyvinvointiin seuraavien 10 vuoden aikana.
Arviot vastaavat melko tarkasti koko maan tuloksia.
Tärkeimmät asiat liittyvät työpaikkojen syntymiseen ja työpaikkojen löytymiseen kaikille sekä siihen, että lasten ja nuorten hyvinvointi olisi parantunut.
Seuraavaksi nousevat hyvinvointivaltion säilyttämisessä onnistuminen ja kansalaisten turvallisuuden säilyminen korkealla tasolla. Lähes yhtä tärkeiksi koetaan myös hyvinvointipalvelujen saatavuus kaikille ja julkisen talouden saaminen tasapainoon velan ottoa hillitsemällä.
Kysytyistä asioista vähiten toivotuiksi arvioidaan uusien, demokraattisten toiminta- ja kuulemistapojen löytäminen, datan hyödyntämisen reiluus ja läpinäkyvyys sekä ihmisten luottamus digitaalisiin palveluihin sekä se, että teknologian hyödyt jakautuvat tasaisesti ja tasa-arvioisesti.
Tulevaisuudelta toivotut asiat ovat Etelä-Karjalassa pitkälle samat kuin koko Suomessa.