Pudotusvalikko
Tulevaisuus kiinnostaa suomalaisia, mutta usko parempaan tulevaisuuteen horjuu. Aiempaa harvempi (14 %) odottaa tulevaisuutta innolla ja näkee siellä mahdollisuuksia. Suurimalla osalla (54 %) suhde on kahtalainen: välillä tulevaisuus innostaa ja välillä pelottaa.
Suhtautuminen Suomen tulevaisuuteen on heikentynyt. Huomattavasti aiempaa suurempi joukko (47 %) arvioi Suomen tulevaisuuden nykyhetkeä huonommaksi. Poikkeuksena ovat nuoret, joiden tulevaisuususko on säilynyt verrattain vahvana.
Oman asuinkuntansa tulevaisuuteen vastaajat suhtatuvat myönteisemmin kuin Suomen tulevaisuuteen: kuitenkin vain 27 % kansalaisista ja 39 % päättäjistä uskoo oman asuinkunnan tulevaisuuden olevan nykyhetkeä parempi.
Henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa suomalaiset suhtautuvat kaikkein positiivisimmin. Arviot synkkenevät mitä kauemmaksi omasta elämänpiiristä mennään. Synkimmät arviot saa ihmiskunnan tulevaisuus, jonka reilu 60 prosenttia kansalaisista arvioi nykyhetkeä huonommaksi ja paremmaksi vain 11 prosenttia.
Erityisen voimakkaasti on muuttunut vastaajien suhtautuminen Suomen tulevaisuuteen. Nykyhetkeä parempana tulevaisuuden näkee vain 18 %, joka on 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2023.
Suurin osa (75 %) suomalaisista ajattelee, että meidän on mahdollista vaikuttaa tulevaisuuteen. Luku on laskenut kuudella prosenttiyksiköllä vuodesta 2023, mutta on yhä korkealla tasolla.
Päättäjistä vaikutusmahdollisuuksiin uskoo tätäkin suurempi joukko, 89 prosenttia.
Alueellisiin asioihin vaikuttamisen mahdollisuuksiin suhtautuminen on epäilevää. Kansalaisista vain 15 % uskoo voivansa vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen. Keinot, joilla oman asuinkunnan tulevaisuuteen voi vaikuttaa tuntee vajaa neljännes.
Toivotuimpia muutoksia yhteiskunnassa seuraavien kymmenen vuoden aikana ovat työpaikkojen löytyminen kaikille sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantuminen.
Päättäjät ja kansalaiset näkevät ympäristösuhteenne ja luonnonvarojen vastuullisen käytön merkittävänä arkeen ja alueiden tulevaisuuteen liittyvänä hyvinvointitekijänä. Luonnon merkitys koetaan voimakkaasti hyvinvointia lisäävänä.
Kielteisesti vaikuttavista kehityskuluista kansalaisille merkittävin on Suomen talouden heikko kehitys ja päättäjillä se, että luottamus päätöksentekoon heikkenee.
Teknologiaan suhtautumisessa on selkeää hajontaan. Osa koki teknologisten kehityskulkujen vaikutukset selvästi myönteisinä ja osa kielteisinä. Selkeimmin myönteisiä vaikutuksia niin kansalaiset (57 %) kuin päättäjätkin (82 %) näkivät sillä, että terveysteknologia tukee ennakoivaa terveydenhuoltoa.
Kansalaiset ja päättäjät suhtautuvat eri tavoin tekoälyyn. Kansalaisista moni suhtautuu yhä epäilevästi niin tekoälyn tuomiin osaamistarpeisiin kuin siihen, että tekoälystä tulee osa arkea. Päättäjien suhtautuminen on selvästi myönteisempää.