Pudotusvalikko
Enemmistö (58 %) pohjoiskarjalaisista ajattelee tulevaisuutta päivittäin tai viikoittain, tulevaisuutta ajatellaan hieman vähemmän kuin Suomessa keskimäärin (65 %).
Tulevaisuuden ajattelu liittyy tyypillisesti omaan arkeen, Suomeen tai suomalaisuuteen ja muutenkin samoihin asioihin, joita muutkin suomalaiset pohtivat.
Tulevaisuus kiinnostaa maakunnassa yhtä paljon kuin kaikkia suomalaisia keskimäärin, samoin maakunnassa uskotaan tiedettävän, kuten koko maassa siihen, millä keinolla itse voi vaikuttaa tulevaisuuteen.
Tulevaisuus pelottaa ja siellä nähdään uhkakuvia maakunnassa saman verran (19 %) kuin Suomessa kaiken kaikkiaan (18 %).
Päättäjien visioiden innostavuus koskien omaa asuinkuntaa nähdään varsin samoin kuin Suomessa keskimäärin. Tilanne on sama hyvinvointialueen päättäjien osalta. Arviot siitä, voiko itse vaikuttaa ja millä keinolla voisi vaikuttaa oman asuinkunnan tulevaisuuteen ovat samalla tasolla kuin Suomessa kokonaisuutena.
Kaikissa näissä asioissa arviot ovat varsin kriittisiä tai erittäin kriittisiä sekä Pohjois-Karjalassa että koko maassa.
Tulevaisuudessa arjen hyvinvointiin kaikkein vaikuttavimpia asioita olivat oma tai läheisten terveys, toimeentulo sekä turvallisuus ja turvallisuuden tunteminen. Nämä ovat tärkeitä suurelle enemmistölle suomalaisia.
Seuraavaksi nousivat sosiaaliset suhteet, luottamus tulevaisuuteen ja merkityksellinen tekeminen. Myös näistä vallitsee suuri yksimielisyys. Sen sijaan vain alle neljännes suomalaisista arvioi kulttuuritarjonnan eri muodoissaan vaikuttavan oman arjen hyvinvointiin seuraavien 10 vuoden aikana.
Pohjoiskarjalaisten arviot vastaavat melko tarkasti koko maan tuloksia.
Tärkeimmät asiat liittyvät työpaikkojen syntymiseen ja työpaikkojen löytymiseen kaikille sekä siihen, että lasten ja nuorten hyvinvointi olisi parantunut.
Seuraavaksi nousevat hyvinvointivaltion säilyttämisessä onnistuminen ja kansalaisten turvallisuuden säilyminen korkealla tasolla. Lähes yhtä tärkeiksi koetaan myös hyvinvointipalvelujen saatavuus kaikille ja julkisen talouden saaminen tasapainoon velan ottoa hillitsemällä.
Kysytyistä asioista vähiten toivotuiksi arvioidaan uusien, demokraattisten toiminta- ja kuulemistapojen löytäminen, datan hyödyntämisen reiluus ja läpinäkyvyys sekä ihmisten luottamus digitaalisiin palveluihin sekä se, että teknologian hyödyt jakautuvat tasaisesti ja tasa-arvioisesti.
Tulevaisuudelta toivottavat asiat ovat Pohjois-Karjalassa pitkälle samat kuin koko Suomessa, erityisesti kuitenkin toivotaan, että hyvinvointipalvelut ovat kaikkien saatavilla myös jatkossa.