Live
Diabeteksen omahoito NYT!

Diabeteksen omahoito NYT!

  • 13.03.2014 klo 09:00 - 13:00
  • Turun ammattikorkeakoulun koordinoima eMedic-projekti ja Sitra järjestävät Diabeteksen omahoito NYT! -tilaisuuden, jossa avataan näkökulmia diabeteksen omahoidon nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tavoitteena on puheenvuorojen ja keskustelun kautta tunnistaa haasteita, mutta myös mahdollisuuksia, joita käytössä olevien omahoitomallien kautta on havaittu.Tilaisuuden ohjelma9.00 Startupin näkökulma: Mikael Rinnetmäki, Sensotrend9.30 Biopankki kansanterveyden veturina: Heli Salminen-Mankonen, Auria Biopankki10.00 Diabeteksen seurantajärjestelmä ja ennaltaehkäisy: Terveystalo10.30-10.40 Kahvitauko10.40 Operaattorimalli diabeteksen omahoidossa: Madis Tiik, Sitra, eMedic-projekti11.10 Käyttäjäkokemukset eMedic-projektin piloteista: Ursula Hyrkkänen, eMedic11.40 Teknologiaprojektien jatkuvuuden suunnittelu: Reetta Raitoharju, eMedic12.10 Yhteenveto12.20-13.00 Keskustelu jatkuu lounaan äärelläIlmoittautuminen tapahtumaan, Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku, Finland

Diabeteksen omahoito NYT! -tilaisuuden esitykset






Diabetes on yksi Suomen yleisimmistä kansantaudeista. Tautia sairastavien lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Diabetesliiton mukaan Suomessa on noin 40 000 tyypin 1, eli nuoruustyypin diabeetikkoa. Aikuistyypin (tyyppi 2) diabeetikoita arvellaan olevan yli 400 000, joista puolet sairastaa sitä tietämättään.*

Diabetes kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmiä

Diabeteksen hoitoon käytetään vuosittain 2,6 miljardia euroa, joka on 15 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista.** THL:n mukaan nämä hoitokustannukset lähes kaksinkertaistuivat vuosien 1997–2007 välisenä aikana. Hoitokustannuksista noin 70 % aiheutuu siitä, että hoidetaan komplikaatioita, joihin olisi mahdollista vaikuttaa ennaltaehkäisevällä hoidolla.***

eMedic-hanke

Neljän maan (Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia) yhteisessä eMedic-hankkeessa on testattu hyvinvointiteknologian sovelluksia osana terveydenhuollon arkea. EU:n rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on ollut löytää diabetespotilaan ja hoitohenkilökunnan arkea helpottavia ja kansantaloudellisesti kestäviä käytäntöjä diabeteksen hoitoon.

Projektissa testatut teknologiat ja menetelmät on jaettu kahteen eri palvelupakettiin; potilaan omahoitoon ja ammattilaisten haavahoidon etäkonsultaatioon. Kokemusten perusteella käytössä olleet omahoitovälineet ovat hyvä keino tukea ja motivoida potilasta huolehtimaan itsestään.

Olemme panostaneet testattavien toimintojen juurruttamiseen luomalla esimerkiksi prosessimallinnuksia ja suosituksia pilotoivien organisaatioiden ja muiden sidosryhmien hyödynnettäväksi. Potilaiden ja henkilökunnan kokemusten tutkimisen lisäksi projektissa toteutetaan kustannusvaikuttavuuden ja investointien kannattavuuden arviointia, kertoo projektipäällikkö Johanna Krappe Turun ammattikorkeakoulusta.

Potilaan omahoitoon keskittyvässä osiossa diabetes-potilaat mittasivat verensokeria ja verenpainetta säännöllisesti hoitosuunnitelman mukaan. Mittatiedot potilaat siirsivät mittalaitteista sähköiseen tietokantaan, josta sekä potilas että lääkäri voivat seurata potilaan tilaa. Projektin pilotointivaihe on vasta päättynyt, mutta alustavat tulokset ovat positiivisia.

Osalle potilaista uusi omahoitomalli osoittautui tärkeäksi motivaation lisääjäksi. Vaikka projektin otos oli melko pieni, havaittiin kokeilun aikana muutamilla potilailla pitkäaikaissokerin arvojen huomattavaa paranemista.

Lähteet
*Diabetesliitto: http://www.diabetes.fi/diabetestietoa
**THL: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 –tilastoraportti, http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/talous/terveysmenot
*** THL: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/diabetes

Mistä on kyse?