Arvioitu lukuaika 4 min

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros asettaa uusia haasteita yhteiskunnalle

Sitran Innovaatio-ohjelma käynnisti vuoden 2006 alussa kansallisen ennakointiverkoston toiminnan. Verkoston tavoitteeksi asetettiin suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenhaasteiden tunnistaminen sekä niiden nostaminen suomalaisten päätöksentekijöiden tietoisuuteen ja julkiseen keskusteluun. Työn tulokset on nyt koottu Timo Hämäläisen kirjoittamaan raporttiin Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa.

Julkaistu

Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa -raportti esittelee kansallisen ennakointiverkoston tuloksia

Tiedote 30.8.2006

Sitran Innovaatio-ohjelma käynnisti vuoden 2006 alussa kansallisen ennakointiverkoston toiminnan. Verkoston tavoitteeksi asetettiin suomalaisen yhteiskunnan uusien tulevaisuudenhaasteiden tunnistaminen sekä niiden nostaminen suomalaisten päätöksentekijöiden tietoisuuteen ja julkiseen keskusteluun. 

Ennakointiverkoston ensimmäisen vuoden työn painopisteiksi valittiin viisi aihealuetta, joilta arvioitiin nousevan merkittäviä, uusia tulevaisuudenhaasteita. Aiheet olivat hyvinvointi ja arkielämä, työelämä, julkinen sektori, ympäristö ja monikulttuurisuus. Tulokset on nyt koottu Timo Hämäläisenkirjoittamaan raporttiin Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Siinä nostetaan esiin suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut arjen hyvinvoinnin hiljainen murros, joka on jäänyt taloutta ja hyvinvointivaltiota koskevan yhteiskunnallisen keskustelun varjoon.  

Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros  

Viime vuosina yhteiskunnallista keskustelua ovat hallinneet maailmantalouden murroksen ja hyvinvointivaltion uudistamisen asettamat haasteet. Lähes huomiotta on jäänyt se, miten laaja-alainen murros on tapahtunut ihmisten arkielämän hyvinvoinnissa. 

– Ihmisten käytettävissä olevat resurssit ja toimintamahdollisuudet ovat parantuneet suomalaisen yhteiskunnan vaurastuessa ja vapautuessa. Samaan aikaan heidän arkielämänsä ja elinympäristönsä ovat muuttuneet nopeasti. Nämä tekijät ovat aiheuttaneet arjen hyvinvoinnin murroksen, jota ei vielä kovin hyvin ymmärretä, Timo Hämäläinen kertoo. 

Ihmisten arjessa parantuneet toimintaresurssit tarkoittavat käytännössä kohonnutta koulutus- ja osaamistasoa, tulojen ja varallisuuden kasvua, ihmisten fyysisen terveydentilan kohentumista sekä käytettävissä olevan tiedon ja informaation paranemista. Toisaalta ihmisten käytettävissä olevissa resursseissa on havaittavissa myös heikentymistä. 

– Tulo- ja terveyserot ovat kasvussa, samoin kuin mielenterveysongelmien taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, perinteiset sosiaaliset suhteet ovat heikentyneet ja vapaasta ajasta on tullut aiempaa niukempi resurssi. Myös luonnonvarojen niukkuus ja nousevat hinnat sekä ympäristöongelmien kärjistyminen luovat uusia ongelmia ihmisten arkielämässä, Timo Hämäläinen sanoo.  

Keskeisten tarpeiden muutos

Maan vaurastuminen sekä hyvinvointivaltion menestys merkitsevät uudenlaisten tarpeiden korostumista. Kun suurimmalla osalla suomalaisista on riittävästi ruokaa ja juomaa, tyydyttävä terveys ja asuinolot sekä hyvä ja turvallinen elinympäristö, nousevat arkielämässä keskeisiksi tekijöiksi tarvehierarkian ylemmät tasot. Tämä tarkoittaa lähimmäisen rakkauden, yhteisöllisyyden, arvostuksen ja itsensä toteuttamisen nousemista hyvinvoinnin kannalta keskeiseen asemaan. 

– Uusi taloustieteellinen tutkimus osoittaa, että kehittyneissä yhteiskunnissa talouskasvu ei enää tietyn pisteen jälkeen kasvata ihmisten kokemaa hyvinvointia. Siksi yhteiskunnan on otettava ihmisten toimintamahdollisuuksissa ja arjessa tapahtunut murros huomioon sekä pysähdyttävä miettimään, miten ihmisten arkielämän hyvinvointia voidaan parhaiten tukea pitkälle kehittyneessä yhteiskunnassa. Ylemmän tason tarpeilla on entistä keskeisempi rooli ihmisten hyvinvoinnissa, Hämäläinen selvittää. 

Sosiaalisilla suhteilla ja yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli ylempien tarpeiden tyydyttämisessä. Yhteisöllisyyden luonne on kuitenkin muuttumassa, kun ihmiset valitsevat entistä enemmän itse ne yhteisöt, joissa rakentavat identiteettiään. Samaan aikaan ihmisten kasvava aikapula heikentää hyvinvoinnin kannalta tärkeitä perhe-, sukulais- ja -ystävyyssuhteita. Ylimpien tarpeiden korostuminen vähentää myös materiaalisen kulutuksen roolia hyvinvoinnissa, sillä se ei ole kovin tehokas tapa tyydyttää näitä tarpeita vauraassa yhteiskunnassa. Kulutus siirtyykin aineettomien palveluiden suuntaan. 

– Suuri muutos on tapahtunut myös ihmisten turvallisuuden tunteen heikentymisessä. Arkielämän epävarmuus on lisääntynyt maailmantalouden ja yhteiskunnan murroksen myötä. Globaalit uhat kuten pandemiat, terrorismi ja ilmastonmuutos ovat tätä päivää. Samalla työelämän epävarmuus, kiire ja ihmissuhdeongelmat asettavat ihmisten arjessa selviämiselle uusia haasteita, Hämäläinen jatkaa.  

Loputtomien valintojen yhteiskunta  

Suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia. Tämä tavoite on saavutettu erittäin hyvin, sillä suomalaisilla on nyt niitä käytössään enemmän kuin koskaan aiemmin. 

Mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen kasvu on luonut uuden tilanteen, johon liittyy myös valintojen pakko. Arkielämästä on tullut aiempaa dynaamisempaa ja monimutkaisempaa ja siitä selviäminen vaatii uudenlaisia taitoja. Hyvin muutokseen sopeutuvat kansalaiset voivat saavuttaa erittäin korkean hyvinvoinnin, mutta toisille uusi tilanne aiheuttaa elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jotka uhkaavat heidän henkilökohtaista hyvinvointiaan. Nämä ongelmat voivat myös muodostua uudenlaisiksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. 

– Ihmisten omaan hyvinvointiin liittyvät päätökset ovat usein lyhytnäköisiä ”mulle-kaikki-heti”-kulttuurissa. Tällainen päätöksenteko saattaa hetkellisesti parantaa yksilön hyvinvointia, vaikka heikentääkin sitä pitkällä aikavälillä. Yksilön hyvinvointiin liittyvä lyhytnäköisyys voi myös aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia, jos se on riittävän laajalle levinnyttä. Yhteiskunnan on kuitenkin usein vaikea puuttua ihmisten arjen päätöksiin. Tämä tulee korostamaan henkilökohtaisen vastuun merkitystä kansalaisten hyvinvoinnissa, Hämäläinen ennustaa.  

Visio hyvinvoivasta ja kilpailukykyisestä Suomesta

Yhteiskunnassa meneillään oleva rakennemuutos tarvitsee suunnan. Jotta suomalainen yhteiskunta voisi menestyä myös tulevaisuudessa, on sen oltava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla. Tällaisen yhteiskunnan luominen vaatii yhteistä visiota, joka kannustaa yhteiskunnan eri toimijoita uudistumaan tosiaan täydentäen ja tukien. 

– Tällaisessa visiossa kansalaisten kokema arkielämän hyvinvointi olisi nostettu yhteiskunnan kehittämisen tärkeimmäksi päämääräksi. Talouden kilpailukyky ja hyvinvointivaltio olisi palautettu instrumenteiksi, joilla tähän päämäärään pyritään. Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen ja -infrastruktuuri tarjoaisivat Suomessa toimiville yrityksille edelläkävijän toimintapuitteet uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Näin Suomessa kehitetyillä innovaatioilla olisi ylivoimainen lisäarvo kansainvälisillä markkinoilla. Tällainen Suomi vetäisi puoleensa sekä ulkomaisia osaajia että investoijia, Timo Hämäläinen visioi.  

Lisätietoja

Timo Hämäläinen
Tutkimusjohtaja, Sitra
Puh. 050 502 4900
etunimi.sukunimi@sitra.fi  

Julkaisun tiedot 
Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa – Kansallisen ennakointiverkoston näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta
Timo Hämäläinen
ISBN 951-563-530-6 (nid.)
ISBN 951-563-531-4 (www.sitra.fi)
Sitra, Helsinki 2006 

Raportin voi tilata Sitrasta, puhelin (09) 618 991, sähköposti julkaisut@sitra.fi. Julkaisu pdf-muodossa »

Teema

Uudistumiskyky

Teknologian kehitys ja digitalisaatio muuttavat arkemme vauhdilla. Siksi myös yhteiskunnan rakenteiden ja käyttämiemme palvelujen tulee uudistua. Tähän tarvitsemme uudenlaisia, luottamukseen perustuvia kumppanuuksia, yhteisiä, tietoon perustuvia tavoitteita ja ihmisten osallisuuden vahvistamista. Uudistumiskyky-teema työskentelee näiden tavoitteiden puolesta.

Julkaistu

Mistä on kyse?