Arvioitu lukuaika 3 min

Biopankkiala menestyy yksityisen ja julkisen sektorin yhteisponnistuksena

Biopankit mahdollistavat yksilöllisemmän terveydenhuollon, mutta samalla ne voivat vauhdittaa Suomen taloutta.

Kuva: Veikka Lahtinen

Julkaistu

Sitran ja Auria Biopankin yhteistyöhanke julkistettiin alan tulevaisuutta valottavassa tilaisuudessa.

Sitra rahoittaa hanketta, jossa biopankkien terveystieto ja kansalaisen itse keräämä elintapatieto yhdistyvät terveyden seurannan työkaluksi. Biopankkeihin talletetaan ihmisperäisiä näytteitä, ja niistä kerättyä tutkimustietoa. Nyt käynnistettävä, varsinaissuomalaisen Auria Biopankin kanssa synnytettävä ”bioverkkopankki” mahdollistaa kansalaiselle hänen biopankkinäytteidensä ja niistä luotujen tutkimustietojen tarkastelun. Näytteen luovuttaminen biopankin käyttöön hyödyttää niin yksilöä kuin lääketieteellistä tutkimusta.

Hankkeen julkistustilaisuudessa nähtiin asiantuntijapaneeli, joka valotti biopankkien mahdollisuuksia Suomen terveysalan kasvun veturina. Paneeliin osallistuivat pohjoismaiden ensimmäinen biopankkiprofessori Olli Carpén Auria Biopankista, AbbVie Finlandin pääjohtaja Rémi Ménès, Bayerin lääketiedejohtaja Christer Strömberg, Healthcap-pääomarahaston osakas Johan Christenson sekä Blueprint Geneticsin toimitusjohtaja Tommi Lehtonen.

Julkinen terveydenhuolto vahva pohja

Keskustelijoiden kesken vallitsi yhteisymmärrys biopankkialan potentiaalista. Keskeisiksi vahvuuksiksi nähtiin Suomessa pitkään koko kansalta kerätyt terveystiedot. Tietojen keruun on mahdollistanut kattava julkinen terveydenhuolto.  

”Suomen pitkälle ulottuvat terveysaineistot ovat kilpailuetu, jota ei voi kopioida”, Strömberg hehkutti.

”Sen lisäksi, että luotettavaa tietoa on saatavilla paljon, kansalaiset myös mielellään luovuttavat tietojaan tutkimuskäyttöön”, Carpén täydensi.

Suomen vuonna 2013 säädetty biopankkilaki koettiin myös keskeiseksi vahvuudeksi, sillä se suojaa yksityisiä tietoja, mutta samalla mahdollistaa biopankkinäytteiden entistä sujuvamman käyttämisen tutkimus- ja kehittämistyössä. Julkisen sektorin ongelmiksi toisaalta nähtiin haluttomuus investoida julkista rahaa uuteen alueeseen.

”Meidän pitää varmistaa, että päätöksentekijät aidosti ymmärtävät, mistä terveysteollisuuden muutoksessa oikeastaan on kysymys ja mikä valtava kasvupotentiaali alalla on”, Christenson sanoo.

”Päättäjät eivät voi tuijottaa vain terveydenhuollon menoja, vaan heidän on ymmärrettävä vastuunsa yhteiskunnan laajemmasta kehityksestä. Sairauksien hoito on jo lähitulevaisuudessa aivan toista kuin tänä päivänä”, sijoittaja Christenson painotti.

Uusia kumppanuuksia kaivataan

Vaikka julkinen sektori luo pohjan biopankkitoiminnalle, varsinaiset alan kasvua edistävät tuotteet tulevat yksityiseltä puolelta. Rémi Ménès korosti, että kasvun aikaansaamiseksi Suomen kaltaisessa pienessä maassa on vältettävä biopankkien fragmentoitumista.

”Paras tilanne olisi, että yksi iso pankki pitäisi hallussaan kaikkea biotalletuksista kerättyä tietoa. Meidän on saatava yliopistot, biopankit ja yksityinen sektori pelaamaan kunnolla yhteen”, Ménès listasi.

Myös Johan Christensen piti vahvaa kansallista biopankkia keskeisenä. Terveysteollisuuden klusterin kasvattaminen edellyttää myös kunnollisia yksityisiä investointeja.

”Tarvitaan riittävästi rahaa pienten kasvuyritysten rahoittamiseen, jotka kehittävät ratkaisuja tarkkaan määriteltyihin sairauksiin. Nyt on oikea aika spesifeille terveysteollisuuden innovaatioille, sillä terveyden yksilöllistyminen on muodissa”, Christensen analysoi.

Geneettisen analyysin startup-yritystä johtava Tommi Lehtonen näki myös oman alansa perspektiivistä kumppanuuksien tärkeyden.

”Startupien käynnistäminen bioalalla vaatii tutkimusta tuekseen vahvemmin kuin suurimmalla osalla aloista. Tämä on ymmärrettävä myös julkisella puolella”, Lehtonen vaatii.

Suuri mahdollisuus, joka pitää lunastaa

Koska terveysteollisuuden alan edellytykset Suomessa on luotu maailman edistyksellisintä lainsäädäntöä myöten, panelistit vaikuttivat optimistisilta tulevaisuuden suhteen. Epäluuloa tilaisuudessa herättivät lähinnä julkisen sektorin halukkuus tukea uutta alaa sekä tuore tutkimusrahoitusta leikkaava valtionvarainministeriön budjettiesitys.

Valtiolta odotettiin erityisesti kunnollista alustaa, joka mahdollistaa kaupallisten ratkaisujen luomisen.

”Minua sijoittajana kiinnostaa valtion investointivajetta enemmän konkreettinen mahdollisuus täyttää jokin tarve. Kun kuulemme sopivasta yrityksestä, sijoitamme”, Christensen ja Ménès lupasivat.

”Toki ensin tarvitaan kunnollinen infrastruktuuri, joka synnyttää investointeja kaipaavia yrityksiä. Tarvitaan terveysteollisuuden alan syvällisesti tunteva johto, huippututkimusta, pääomaa ja rahoitusta. Se mikä Suomesta puuttuu esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, on yksityinen pääoma”, Christensen lisäsi.  

Potentiaalisesti miljardeja tuottava terveysala saa siis mitä luultavimmin biopankeista keskeisen vientiveturin lähitulevaisuudessa. Suomen kilpailuetu alalla on myös kiistaton. Ensimmäiset laajojen kansanjoukkojen kosketukset biopankkitietojen kanssa seuraavat, kun biopankkitieto saatetaan henkilökohtaisten terveystilien yhteyteen.  

Sitra ja Auria Biopankki ovat nyt ottaneet ensimmäiset askeleet biopankkitiedon tuomisessa kaikkien kansalaisten saataville.

Julkaistu

Suosittelemme