archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Energia-alan kasvuyrittäjyys vaatii etunojaa

Rohkeiden yrittäjien lisäksi energia-alan liiketoiminnan kehitys on vahvasti riippuvainen onnistuneesta innovaatio- ja energiapolitiikasta sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteisvaikutuksesta. Kasvuyritysten näkökulma tulee huomioida entistä paremmin markkinoita luovien, kysyntäpohjaisten toimenpiteiden valmistelussa.

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Globaali kiertotalous

Julkaistu

Rohkeiden yrittäjien lisäksi energia-alan liiketoiminnan kehitys on vahvasti riippuvainen onnistuneesta innovaatio- ja energiapolitiikasta sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteisvaikutuksesta. Kasvuyritysten näkökulma tulee huomioida entistä paremmin markkinoita luovien, kysyntäpohjaisten toimenpiteiden valmistelussa.

Sitran Energiaohjelma kutsui 15 energia-alan vaikuttajaa ja asiantuntijaa päiväksi pohtimaan alan kasvuyrittäjyyden haasteita ja tulevaisuutta. Pyöreän pöydän keskustelu toteutettiin 15. kesäkuuta 2009.

Energia-alan maailmanlaajuiset muutokset avaavat valtaisat liiketoimintamahdollisuudet. Tämä luo edellytyksiä alan työpaikkojen kasvulle Suomessa. Asiantuntijat näkevät, että Suomessa on mahdollista tehdä korkeaan osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa ja kehittyä merkittäväksi työllistäjäksi globaaleilla markkinoilla.

Liiketoiminnan kehityssyklit ovat nopeutuneet, mikä edellyttää markkinoita luovien toimien nopeaa ja ennakkoluulotonta käyttöönottoa. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Petri Peltosen mukaan innovaatiojärjestelmää ollaan kehittämässä kysyntä- ja käyttäjälähtöisemmäksi.
– Nyt on oikea aika kääntää kehitysajatukset tuotanto-orientaatiosta markkina- ja kysyntälähtöisiin ratkaisuihin.

Juha-Pekka Hokkanen on tutkinut energia-alan yrityskehitystä Suomessa (Sitran selvityksiä 6). Juuri valmistuneen tutkimuksen perusteella haasteet liittyvät:

  • markkinoita luovien keinojen puutteeseen ja ennakoimattomuuteen
  • suurten pilottiprojektien rahoitukseen
  • vähäiseen yksityisen liiketoimintaosaamisen sitoutumiseen alalle
  • toimialan keskittyneeseen päätöksentekoon ja toimintaympäristöön sekä
  • aikaisen vaiheen yrityskiihdyttämötoiminnan organisointiin.

Keskusteluun osallistuneiden asiantuntijoiden mielestä alalla kaivataan kokonaisnäkemystä, kysynnän ennakointiin perustuvaa etunojaa ja rohkeita keinoja. Ohjauskeinot tulee suunnitella huomioiden sekä niiden väliset riippuvaisuudet että kokonaisvaikutus. Kehittämiskohteina nähtiin lisäksi:

  • asiakkaiden entistä parempi kytkeminen tutkimustoimintaan, jotta innovaatioiden taloudelliset kannusteet saadaan tukemaan käyttäytymisen muutoksia ja markkinoiden syntyä
  • julkisten panosten keskittäminen suomalaisen kilpailukyvyn ja vientimahdollisuuksien kannalta keskeisille alueille, joihin myös yksityinen raha on valmis sitoutumaan sekä
  • yksityisen ja julkisen rahoituksen tiiviimpi yhteistyö ja yksityisten pääomasijoitusten verohelpotukset.

Asiantuntijoiden mielestä kysyntää lisäävien ohjauskeinojen, kuten normien, syöttötariffien, verotuksen ja julkisten hankintojen, tulee toimia kehityksen moottorina. Ilmastopolitiikan toteuttamiseksi valtion tulee luoda selkeä kokonaisnäkemys ohjauskeinoista ja niiden vaikutuksista ja sitoutua rahoittamaan näiden tavoitteiden toteutumista tukevia hankkeita. Hyviä kotimarkkinareferenssejä ja pilotteja tarvitaan viennin käynnistämiseksi. Näiden syntymiseksi vaaditaan riittävän julkisen tuen lisäksi myös teknologian loppukäyttäjien ja yksityisten rahoittajien entistä tiiviimpää osallistumista.

Kasvuyrittäjyyden syntyminen energia-alalle edellyttää yrittäjien kannustamista voimakkaan kasvun uralle lähtemisessä. Suomeen on tähän mennessä syntynyt jo muutamia huippuesimerkkejä energia-alan yrittäjyydestä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä nostettiin esiin voimakkaaseen kasvuun yltänyt The Switch, joka valmistaa tuulivoimaloiden generaattoreita ja tehomuokkaimia.

Energiaratkaisujen käytäntöön vieminen edellyttää rakenteeltaan hajautuneen julkisen päätöksenteon saumatonta yhteistyötä. Esimerkkinä keskusteluissa otettiin esiin tuulivoiman lisäämiselle asetetut tavoitteet, jotka eivät toteudu nykyisellä kaavoitusjärjestelmällä.

Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaisia keskustelutilaisuuksia tarvitaan, jotta alalla toimivat innovatiiviset kasvuyritykset saadaan paremmin mukaan energiapoliittisten toimenpiteiden valmisteluun. Keskusteluyhteydestä halutaan suora, avoin ja yksinkertainen.

Lisätietoja

Raportti Sitra Studies 6: Challenges in Growth Entrepreneurship in the Finnish Energy Sector pdf-muotoisena »

Jukka Noponen, ohjelmajohtaja
Puh. (09) 6189 9430, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Tuula Laitinen, yhteyspäällikkö
Puh. (09) 6189 9429, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Sitran Energiaohjelman Round Table III -työpajaan osallistuivat:

  • Juha Aaltola, yksikön päällikkö, Oy Scancool Ab / Industrial Heat -yksikkö
  • Mika Anttonen, halllituksen puheenjohtaja, St1 Oy
  • Sami Heikkiniemi, liiketoiminta-asiantuntija, Tekes
  • Jatta Jussila, teknologiajohtaja, CLEEN Oy
  • Mikko Kantero, toimitusjohtaja, Preseco Oy
  • Ari Korhonen, yksityissijoittaja, Lagoon Capital Oy
  • Tuomas Kotilainen, hallituksen puheenjohtaja, Kodin Onniset Oy
  • Jarmo Kuikka, kehityspäällikkö, The Switch
  • Petri Lehto, teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö / Innovaatio-osasto
  • Petra Lundström, teknologiajohtaja, Fortum Oyj
  • Kari Moilala, toimitusjohtaja, Acvio Oy
  • Jarkko Penttilä, sijoitusjohtaja, Eqvitec Partners
  • I. H. Pietilä, yksityissijoittaja
  • Pentti Puhakka, yli-insinööri, Työ- ja elinkeinoministeriö / Energiaosasto
  • Vesa Sadeharju, partner, VNT Management Oy
  • Mika Sulkinoja, Fund Manager, GreenStream Network Plc.

Sitran Energiaohjelma vaikuttaa rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseen ja suomalaisten energiatietoisuuden lisäämiseen sekä luo energiamurroksesta uutta liiketoimintaa. Ohjelma hakee uusia innovatiivisia toimintamalleja ja teknologioita energiatehokkuuden parantamiseksi ja sijoittaa alalla toimiviin yrityksiin niiden kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttämiseksi.

Mistä on kyse?