archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Globalisaation portinvartijatkirja julkaistiin

Tuonti on valtaa, sillä se on globaalien tuotantoverkostojen hallintaa

Julkaistu

Tuonti on valtaa, sillä se on globaalien tuotantoverkostojen hallintaa    

Lehdistötiedote 27.9.2004

Globalisaation portinvartijat on uudenlainen avaus Kiina-ilmiöstä ja Suomen kilpailukyvystä käytävään keskusteluun. Se korostaa, että kansainvälisellä ostotoiminnalla on uudessa maailmantaloudessa suurempi merkitys kuin Suomessa vielä oivalletaan.    

Ostotoiminta on globalisaation mukanaan tuoman uuden kansainvälisen työnjaon polttopisteessä. Kirjassa käsitellään erikoiskauppojen sisäänostajia ja heidän työtään, mutta siinä korostetaan, että kauppaketjut ja kulutustavarayritykset toimivat nykyään hyvin samalla tavalla: teettämällä omia merkkitavaroitaan halpatuotantomaissa. Tuonti on valtaa, koska se on kansainvälisten tuotantoketjujen hallintaa.  Tuonti voi olla myös hyvin kannattavaa ja työllistävää toimintaa. Kirjassa esitetään arvioita, joiden mukaan jopa 75 – 80 prosenttia vaatteen myyntihinnasta voi jäädä Suomeen, vaikka se olisi valmistettu ulkomailla, jos vaate on suunniteltu Suomessa ja se myydään suomalaisessa liikkeessä.     Suomalaisten ostotoimintaa leimaa kuitenkin epäsystemaattisuus, toisinaan jopa impulsiivisuus. Erikoiskaupan ketjut käyttävät samaan aikaan lukuisia eri ostomenetelmiä ja suhteettoman monia tavarantoimittajia. Kansainvälisen hankintatoiminnan osaaminen on heikkoa, koska Suomessa on panostettu vientiin. Tuontia ja kulutustavaroiden ostotoimintaa ei ole arvostettu. Alan koulutus ja tutkimus on ollut lähes olematonta. Hennes&Mauritz on noussut Suomen suurimmaksi vaatekaupan ketjuksi ja Ikeasta voi tulla huonekalukaupan ykkönen, kun se avaa seuraavan liikkeensä. Ruotsalaisketjujen menestys perustuu systemaattiseen ostotoimintaan ja tiiviisiin alihankintasuhteisiin. Niiden huippuunsa viritetyt ostokoneistot pystyvät myös hoitamaan tuotannon sosiaalisen ja ympäristövalvonnan uskottavammin kuin sekaostamista harjoittavat ketjut. Suomalaisyritykset eivät ostomenetelmiensä kehittymättömyyden vuoksi voi olla varmoja alihankkijoidensa tuotanto-olosuhteista. Ei ole eettistä kuluttamista ilman eettistä sisäänostamista.      

Kirjassa esitetään yhdeksän toimenpidesuositusta:

  1. On ymmärrettävä nykyistä syvällisemmin, miten globalisaatio on muuttanut maailmantalouden ja yritystoiminnan toimintamekanismeja.
  2. Suomalaisen vähittäiskaupan, varsinkin erikoiskaupan, kilpailutilannetta tulisi parantaa tukitoimin, jotta suomalaisilla tuotteilla, varsinkin innovaatioilla, olisi jatkossakin myyntikanavia.
  3. Suomalaisten kauppaketjujen tulisi omaksua parhaiden globaalien ostokoneistojen, kuten Ikean, H&M:n, Nokian ja Wal-Martin toimintatapoja: tarkentaa kauppakonseptejaan, lisätä omaa suunnitteluaan, vähentää ostomenetelmiensä ja alihankkijoidensa määrää ja lisätä läsnäoloaan tuotantoalueilla. 
  4. Kansainvälisen ostotoiminnan kehitystä tulee tukea alan koulutuksen, tutkimuksen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla. 
  5. Ostotoiminnan ja sisäänostajien tutkimusta tulee lisätä. 
  6. Kansainvälisen sisäänostamisen koulutusta pitää lisätä kaikilla tasoilla. 
  7. Sisäänostajien palkkausta ja statusta on syytä parantaa. 
  8. Finpro voisi ottaa nykyistä aktiivisemman roolin suomalaisyritysten ostotoiminnan tukemisessa.
  9. Kuluttajat ja kansalaisjärjestöt voisivat kysyä kauppaketjuilta nykyistä enemmän niiden ostopolitiikasta ja tuontikaupan sosiaalisesta ja ympäristövalvonnasta.      

 Elina Grundström ja kirjan viisi muuta toimittajaa ovat haastatelleet yli sataa kaupan ammattilaista kotimaisista ja ulkomaisista kauppaketjuista. Kirjan kuvareportaasit seuraavat suomalaisen sisäänostajan arkea ja vievät lukijan sinne, missä tavara vaihtaa omistajaa: Kantonin messuille, Filippiineille, Ruotsin Älmhultiin ja Lappeenrannan kauppakaduille. Sitran vuoden 2003 alussa käynnistämässä Globalisaation konkreettiset vaikutukset -hankkeessa pureudutaan sinne, missä globalisaatio todella vaikuttaa. Siinä nostetaan esiin niitä ihmisiä, joiden työssä globalisaatio konkretisoituu. Hanke on jatkoa vuosina 1997 – 1999 toteutuneelle laajalle tutkimusohjelmalle Globalisaatio, hyvinvointi ja työllisyys, jossa selvitettiin globalisaation yleistä olemusta ja vaikutuksia Suomeen. Nyt julkistettava Globalisaation portinvartijat -kirja on hankkeen toinen osa. Ensimmäinen oli huhtikuussa ilmestynyt Minna Ruckensteinin toimittama Työpaikkana maailma.

Lisätietoja

Toimittaja Elina Grundström, puh. 050 541 0479, sähköposti elina.grundstrom@kolumbus.fi

Tutkimuspäällikkö Vesa-Matti Lahti, Sitra, puh. 050 387 3188, sähköposti vesa-matti.lahti@sitra.fi

Julkaisun tiedot Globalisaation portinvartijat. Toim. Elina Grundström, Irina Haltsonen, Anton Hausen, Josetta Mykkänen, Mattias Möttölä, Susanna Särkkä. Valokuvat Yrjö Tuunanen. Sitra 268. Edita Publishing Oy, ISBN 951-37-4178-8, ISSN 0785-8388 (Sitra). Helsinki 2004. Ovh. 27 euroa. Myynti Edita-asiakaspalvelu ja kirjakaupat.