Arvioitu lukuaika 2 min

Hollannissa henkilökohtainen budjetti täydentää sosiaali- ja terveyspalveluja

Hollannissa on käytetty pian viisi vuotta henkilökohtaisia hoitobudjetteja yhtenä vaihtoehtona sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Budjettia hallitsee asiakas itse.

Julkaistu

Hollannissa on käytetty pian viisi vuotta henkilökohtaisia hoitobudjetteja yhtenä vaihtoehtona sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Budjettia hallitsee asiakas itse ja se myönnetään hänelle maksimissaan viideksi vuodeksi.  

Hollannissa otettiin viisi vuotta sitten käyttöön uudentyyppinen tapa tarjota hoidon tarpeessa oleville yhteiskunnan maksamia palveluja: henkilökohtainen budjetti. Henkilökohtainen budjetti myönnetään arvioinnin pohjalta vuodeksi kerrallaan. Asiakas voi ostaa hänelle myönnetyllä budjetilla apua mm. jokapäiväisiin tarpeisiin, kuten aterioihin ja aamutoimiin.

Budjetti muistuttaa hieman suomalaista palveluseteliä muun muassa siinä, että apua tarvitseva voi itse päättää, ottaako hän avun vastaan muilla lakisääteisillä palveluilla vai tällä henkilökohtaisella, tiettyyn hänen tarpeeseensa määrätyllä budjetilla.  

– Malli on saanut hyvän vastaanoton. Se on vahvistanut oman elämän hallinnan tunnetta. Se on myös kustannustehokas, tiivistää senior adviser Floris deBoer Hollannin terveys-, hyvinvointi- ja liikuntaministeriöstä.

Valintaa ja vastuuta hoitoa tarvitsevalle

Henkilökohtaista budjettia käyttävä valitsee ja hankkii itse tarvitsemansa palvelut, ja hoitaa siten myös asiakassuhteeseen liittyvän paperisodan.

”Kaikille malli ei sovi, sillä se edellyttää aktiivisuutta ja jonkin verran myös osaamista. Pitää täyttää lomakkeita. Alaikäisten tapauksessa vanhemmat hoitavat tämän puolen.”  

Jos hankkii tarvitsemansa palvelut henkilökohtaisella budjetilla, täytyy budjetin käytöstä myös raportoida; myönnetystä summasta riippuen yhdestä kahteen kertaan vuodessa. ”Tärkeintä on oma vastuu, sillä väärinkäytöksiä emme halua”, Floris deBoer toteaa.  

Hollannissa on 32 paikallistoimistoa, jotka muun muassa myöntävät henkilökohtaisia budjetteja ja valvovat niiden käyttöä.

Omasta tai omaisen hakemuksesta hyvin erilaisiin tarpeisiin 

Kaksi kolmasosaa henkilökohtaisen budjetin käyttäjistä saa myönnetyn rahan fyysien sairauden perusteella. Muita perusteita ovat mielenterveysongelma tai fyysinen tai psyykkinen vamma. Tällä hetkellä 40 prosenttia henkilökohtaista budjettia käyttävistä on alle 18-vuotiaita.  

Aina ei tarvita sairautta tai vammaa. Esimerkiksi työtön voi parantaa taitojaan päästäkseen työmarkkinoille. Henkilökohtaisella budjetilla on voinut hankkia myös omais-, lähi- tai naapurihoitoa.

Kolmannes budjeteista kuluu asiantuntijoilta ostettuun hoitoon tai hoivaan, kolmannes vapaaehtoistyöhön ja omaishoitoon ja yksi kolmannes on näiden sekoitus.  

Myönnetyistä henkilökohtaisista vuosibudjeteista puolet on määrältään alle 5 000 euroa, ja 17 prosentissa se ylitti 25 000 euroa. Kaikkiaan vuonna 2009 henkilökohtaista budjettia käytti noin 115 000 hollantilaista.  

Hollannin malli on kiinnostava sekoitus

Hollannin sosiaali- ja terveysjärjestelmä poikkeaa monilta osin suomalaisesta. Esimerkiksi jokaisen hollantilaisen on otettava itselleen terveysvakuutus ja toisaalta vakuutusyhtiöiden on lain mukaan tarjottava vakuutusta kaikille. Tämän seurauksena vakuutusyhtiöt saavat kompensaatiota korkean riskiryhmän asiakkaista.  

Vakuutusyhtiöiden intressissä on kilpailuttaa sairaaloita ja hoitolaitoksia, jotka Hollannissa kuitenkin toimivat perinteisesti säätiöpohjalta. Vaikutusta markkinoihin rajoittaa myös se, että valtio kattaa vakuutusyhtiöiden budjettiylitykset.  

Hollannissa järjestelmä on neuvoteltu sellaiseksi, että henkilökohtaisella budjetilla ostetut palvelut ovat halvempia kuin vakuutusyhtiöiden kautta ostetut. 

Hollannin sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinoista haettiin tietoa ja kokemuksia Sitran Kuntaohjelman Palvelusetelihankkeen palvelusetelin kehittäjille järjestämällä opintomatkalla marraskuussa 2009.  

Lisätietoa Hollannin mallista

Uutiskooste Hollannin sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoista
Kuntalehti (20.1.2009): ”Hollannin malli tarjoaa vaihtoehtoja ja hyvää palvelua”

Ajankohtaista palvelusetelistä

Kuntalehti (17.2.2010): ”Kansalaiset odottavat erityisesti ennalta ehkäiseviä palveluja”
www.sitra.fi/palveluseteli

Julkaistu