archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Järkipuheita ja järkiruokaa

Sana järkiruoka lausuttiin ensi kerran Sitran ERA-ohjelman strategiaprosessissa. Suomalainen ruokaketju päätti tulla järkiruoan edelläkävijäksi. Järkipuheita ruoasta -kirjaan kerättiin alan toimijoitten ajankohtaisia ruoka-ajatuksia ja vastauksia siihen, onko järkiruoka löytänyt paikkansa osana suomalaista ruokakulttuuria.

Julkaistu

Sana järkiruoka lausuttiin ensi kerran Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn strategiaprosessissa vuonna 2005. Suomalainen ruokaketju päätti yhteistuumin tulla ravitsemuksen mallimaaksi ja järkiruoan edelläkävijäksi. ERA-ohjelman loppuessa vuonna 2008 kerättiin Järkipuheita ruoasta -kirjaan alan toimijoitten ajankohtaisia ruoka-ajatuksia ja vastauksia siihen, onko järkiruoka löytänyt paikkansa osana suomalaista ruokakulttuuria.

Kirjaa varten koottiin kolmen vuoden aikana käyty monipuolinen ruokakeskustelu ja haastateltiin noin 30 alan toimijaa. He kertoivat, mikä suomalaisessa ruoassa on heidän mielestään tärkeää ja mitä järkiruoasta pitäisi nyt ajatella. Paljastui myös monta järkiruokareseptiä. Kirjan haastatellut olivat yhtä mieltä siitä, että elämme suurta ruokamuutoksen aikaa. Puhe ruoan ylituotannosta on nyt muuttunut huoleksi sen riittävyydestä. Keinoja ilmastonmuutoksen ja ruokakriisien torjuntaan haetaan niin luomusta, lähiruoasta, lihansyönnin ja hävikin vähentämisestä kuin bioteknologian hyödyntämisestäkin. 

  • Järkiruoan slogan voisi olla: tiedä, mitä syöt, tiivisti Kai Seikku
  • Arkiruoan on hyvä olla järkiruokaa, kertoi Pekka Puska.  
  • Järkiruoka on järkiruokaa vasta, kun se on myös eettistä, sanoi Heidi Hautala.
  • Järkiruokasoppaan pitää lisätä tunteita, makua ja kulttuuria, muistutti Jaana Husu-Kallio.  

Kaiken kaikkiaan järkiruoalta halutaan paitsi hyvää makua ja terveellisyyttä, myös ekologisuuden, eettisyyden ja kokonaisuuksien huomiointia. Asiantuntijat nostivat yhdenmukaisesti esiin maalaisjärkisen kansamme vahvuudet eli hyvän ravitsemusosaamisen ja läheisen suhteen luontoon. Meillä on valmiina hyviä konstailemattomia järkiruokia: ruisleipä, maito, marjat, vesi sekä kouluruoka ja osin valmisruokakin. Tässä mielessä järkiruoalla on paikkansa ruokakulttuurissamme. ”Oppisimmepa antamaan lisää arvoa ja aikaa syömisen nautinnolle!”, sanottiin monissa haastatteluissa. Luomun ja lähiruoan parempi saatavuus nousi myös monien toivelistojen kärkeen. 

Järkipuheita ruoasta -kirja on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat tietää, mikä ruoka-alalla nyt puhuttaa. Se sopii myös niille, jotka pohtivat ruoan vaikutuksia paitsi omaan, myös luonnon terveyteen. Kirjan on tarkoitus virittää monipuolista keskustelua sekä lisätä ruoan monimuotoisuutta ja erilaisten vaihtoehtojen tarjontaa.

Kirjan kirjoittaja maatalous- ja metsätieteiden maisteri, viestintäkonsultti Seija Kurunmäki on toiminut elintarvikealalla lähes 30 vuotta. Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAssa hän teki töitä viestijänä ja verkostojen rakentajana. 

Järkipuheet jatkuvat ERA-ohjelman loppuseminaarissa 4.11.2008, jossa aiheena on Ruokamuutos.

Lisätietoja

Anu Harkki, ohjelmajohtaja,
puh. 09  6189 9458, etunimi.sukunimi@sitra.fi  

Seija Kurunmäki, viestintäkonsultti,
puh. 0400 460894 etunimi.sukunimi@kuule.fi  

Kirja ilmestyy Sitra-sarjassa ja sitä voi tilata: julkaisut@sitra.fi

Mistä on kyse?