Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 24.05.2011

Kaupunkeihin tarvitaan lisää tilallista pääomaa

Tiedote 1.3.2011

Hyvä kaupunkiasuminen edellyttää korkeaa tilallista pääomaa. Sitran teettämä tutkimus peräänkuuluttaa tilallisen pääoman ymmärtämisen tärkeyttä ja tarvetta sen käyttöönottamiselle kaupunkien kehittämisessä. Ihmiset kokevat korkeaan tilalliseen pääomaan kuuluvan lähikaupan, kahvilat ja ravintolat, julkisen liikenteen, koulun ja päiväkodin sekä harrastusmahdollisuudet. Tilallinen pääoma myös vaikuttaa lähialueen henkeen, joka syntyy toiminnan kirjoista, kauniista arkkitehtuurista ja paikan historiasta.  

Sitran teettämien tutkimusten tarkoituksena oli tunnistaa uuteen kaupunkiympäristöön muuttavien ihmisten asumishaasteita sekä tulevaisuuden kaupunkiasumisen toiveita ja unelmia. Tutkimukset kysyivät, mikä on toimivaa ja haluttavaa kaupunkiasumista. Gemic Oy:n tekemän etnografisen arjen seurantatutkimuksen tukena käytettiin nettikyselyä sekä Experientia srl:n Low2No-korttelihankkeen kehitystyössä laatimaa tutkimusta, joka pohjautui mm. asukkaiden kanssa pidettyihin työpajoihin sekä haastatteluihin.  

Tilallinen pääoma syntyy lähialueen toimintojen, palvelujen ja tapahtumien kirjosta. Sitä lisäävät historiallinen kerroksellisuus sekä ihmisten näkemä ja kokema virikkeellisyys ja visualinen miellyttävyys. Sitä on myös helppokulkuisuus, mahdollisuus satunnaisiin kohtaamisiin ja erilaisiin kulttuurimuotoihin. Kantakaupungista asunnon ostavat eivät osta vain asuinneliöitä, vaan maksavat lisähintaa asuinalueensa korkeammasta tilallisesta pääomasta. Tutkimuksen mukaan tilallista pääomaa luovia toimintoja pitäisi lisätä myös kaupungin ranta-alueiden kehityksessä.  

– Korkea tilallinen pääoma luo kestävää kehitystä. Tutkimuksissa nousi esiin, että ihmiset pitävät kestävyyttä ja ekologisuutta tärkeinä, toteaa johtaja Jukka Noponen Sitran Energiaohjelmasta.  

Ihmiset kokevat kestävien valintojen tekemisen kuitenkin usein haastavaksi, sillä ne vaativat aktiivista valintaa. Niiden muuttaminen oletusarvoiseksi valinnaksi helpottaisi ekologisemman elämäntavan juurtumista arkirutiineihin. Esimerkiksi moni haluaisi pyöräillä paikasta toiseen, mutta asunnon yhteydestä puuttuvat kunnolliset säilytystilat polkupyörille, eivätkä polkupyöräreitit ole kattavat ja riittävän turvalliset.  

– Ihmiset arvostavat kauniita rakennuksia ja paikkoja, joilla on historia. Suurin osa vastaajista kuitenkin kokee, ettei heidän lähiympäristössään ole taloa, joka erottautuu muista edukseen. Eli ihmisten unelmat eivät heijastu siinä, mitä rakennetaan, toteaa Gemic Oy:n tutkimuspäällikkö Sakari Tamminen.  

– Ihmiset pitävät tärkeinä myös sosiaalista läpinäkyvyyttä: he haluavat tietää, keitä muita asuu heidän naapurustossaan. Myös sosiaalisia kohtaamisia tarjoavat paikat ovat tärkeitä, samoin tapahtumat näiden mahdollistajina, Tamminen jatkaa.  

Lähialueen henki liittyy tilalliseen pääomaan ja sen synnyttämään sitoutumiseen paikkaan. Lähialueen henkeä luovat mm. lähipalvelut ja toiminnan kirjo yhdessä kauniin arkkitehtuurin ja paikan historian kanssa. Nykysuunnittelussa kuitenkin keskitytään usein pelkkään tehokkuuden näkökulmaan, mikä helposti pienentää suunniteltavan alueen tilallista pääomaa.

Sitran tekemässä nettikyselyssä talonmiestä toivottiin takaisin luomaan lähialueen henkeä ja turvallisuutta. Vastaajat kuitenkin ymmärsivät, että vanhanaikainen talonmies on kuitenkin suhteellisen kallis. Ihmiset toivoivat, että talonmiehen roolia kehitettäisiin esimerkiksi kortteliyhteisön laajuiseksi palveluksi. Samalla tämä kytkisi korttelin talot tiiviimpään yhteyteen, joka osaltaan lisäisi alueen tilallista pääomaa.  

Tutkimustuloksia kiteytti erään haastateltavan toteamus:
– Kaupunki, joka ei järjestelmällisesti tarjoa palveluita kävelymatkan päässä, kasvaa joillakin muilla kuin asukkaiden ehdoilla ja kertoo siitä, että alueen elinkelpoisuuden tulevaisuudessa ei ole takeita.  

Gemic Oy:n tutkimuksen kanssa samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Experientian Jätkäsaaren Low2No-korttelin suunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa. Kestävyys ja ekologisuus eivät ole itseisarvoja, vaan ne muodostuvat ihmisten arkisten valintojen pohjalta. Käytännössä raha, laatu ja eettiset kysymykset ohjaavat ihmisiä kestäviin ratkaisuihin arkisissa valinnoissaan, ei kestävyys itsessään.

Lisätietoja 

Johtaja Jukka Noponen, Sitran Energiaohjelma, puh. 040 587 4323, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Tutkimusjohtaja Sakari Tamminen, Gemic Oy, puh. 050 361 4650, sakari@gemic.fi
Taru Hynynen, Experientia srl., puh. 050 531 67 79, etunimi.sukunimi@experientia.com