archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomelle uusia keinoja kasvattaa korkean lisäarvon tuottamista

Suomella on aito mahdollisuus luoda seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä hiilineutraalista kiertotaloudesta. Se maksimoi materiaalien ja niiden arvon säilymisen kierrossa mahdollisimman pitkään siten, että syntyvien päästöjen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tiekartta kertoo, miten siirrytään kohti kiertotaloutta.

Julkaistu

Suomen kansallinen kiertotalouden tiekartta aloittaa uudenlaisten ratkaisujen luomisen, joita Suomi tarjoaa ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen hupenemisen ja kaupungistumisen haastamalle maailmalle. Kiertotalouden ensimmäiset ratkaisut perustuvat Suomen perinteisiin vahvuusalueisiin ja täten voisivat tarjota kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja sekä vuosittain miljardien eurojen arvonlisän.

Muutos vaatii yhteistyötä yli sektori- ja toimialarajojen. Usein niiden välimaastoista löytyvät houkuttelevimmat mahdollisuudet uusiin toimintatapoihin, digitalisaation mahdollistamiin palveluihin ja materiaalien kierron pidentämiseen.

”Uusien ratkaisujen vaikuttavuus syntyy lopulta siitä, että niitä voidaan laajentaa ja monistaa sopiviksi niin muualle Suomeen kuin ympäri maailman”, sanoo johtaja Mari Pantsar Sitrasta. Hän painottaa, että työ on vasta alussa. ”Systeeminen muutos tarvitsee tueksi jatkossa lisää raikkaita jopa radikaalejakin avauksia.”

Sitran arvion mukaan kiertotalous toisi vuosittain 2–3 miljardin vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä. Rooman klubi arvioi, että uusia työpaikkoja syntyisi yli 75 000.

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta on tehty Sitran johdolla yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän ja muiden merkittävien sidosryhmien kanssa.

Ehtivätkö pk-yritykset edelläkävijöiden joukkoon?

”Isot suomalaiset yritykset ovat jo kiitettävästi heränneet siihen muutokseen, mitä niiltä vaaditaan pärjätäkseen uudenlaisten globaalien haasteiden edessä”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi. Maailma kaipaa nyt puhtaita ja älykkäitä ratkaisuja kipeämmin kuin koskaan taatakseen hyvinvointia, joka perustuu ympäristön kestävään käyttöön.

”Ehtivätkö myös suomalaiset pk-yritykset edelläkävijöiden joukkoon uusilla innovaatioillaan ja ratkaisuillaan ennen kuin ne ovat valtavirtaa”, hän kysyy. ”Ja tarjoavatko kunnat näille kannustavan kehitysympäristön?”

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toivoo kiertotalouden vauhdittavan Suomen talouskasvua ja kilpailukykyä.

”Tänään julkistettu tiekartta haastaa meidät kaikki muutoksen tekoon. Iloitsen siitä, että useat eri tahot ovat sitoutuneet viemään kiertotaloutta eteenpäin. Tarvitsemme sekä pienimuotoisia, nopeita kokeiluja että pitkän tähtäimen muutospolitiikkaa”, hän sanoo.

”Kiertotaloustiekartta kerää yhteen lukuisan määrän erinomaisia pilotteja. Avainhankkeiden lisäksi hyvä esimerkkejä tiekartan seuraamista piloteista ovat muun muassa teollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen liittyvä avaus, Keski-Suomen panostus liikennebiokaasuun, Helsingin seudun suunnitelmat siirtyä korkeaseosteisiin biopolttoaineisiin, VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimushanke uusista selluloosapohjaisista materiaaleista, Lappeenrannan alueen suunnitelmat siirtyä liikenteen fossiilisesta tuontienergiasta kohti kotimaista uusiutuvaa energiaa, Turun kaupungin aikeet pilotoida nollajätealuetta, metsäteollisuuden ja Tekesin yhteinen hanke metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseksi sekä teknologiateollisuuden ja Jyväskylän yliopiston hanke kännyköiden ja tablettejen keräyksen tehostamisesta”, ministeri listaa.

Perusta Suomen perinteisissä vahvuuksissa

Ensimmäiset askeleet kohti kiertotaloutta otetaan tiekartan viidellä painopistealueella, jotka perustuvat Suomen perinteisiin vahvuuksiin. Ensimmäisessä alueellinen yhteistyö tuo arkeen kestävän lähiruoan: Julkiset suurkeittiöt paitsi hankkivat ravinnekiertoa tukevia, lähellä tehtyjä ruokatuotteita, ne myös mahdollistavat yhteistyöllään tuottajien ja jalostajien uusien, kuluttajille suunnattujen tuotteiden esiinmarssin.

Toisessa muun muassa kerätään arvokkaita ja harvinaisia materiaaleja lähinnä sähkö- ja elektroniikkaromusta tarkasti uuteen käyttöön. Kolmannessa nostetaan Suomi kiertotalouden globaaliksi isäntämaaksi – kesäkuussa 2017 Sitra järjestää maailman ensimmäisen kiertotalouden kansainvälisen konferenssin Helsingissä. Neljännessä pääkaupunkiseudun vähähiilisestä ja älykkäästä liikenteestä luodaan vientikonsepteja. Viidennessä puolestaan viedään metsäalan biotuotteet laboratorioista laajoihin kokeiluihin; metsistä saatavat ja fossiilisia korvaavat uudenlaiset tuotteet vaativat kaupallistuakseen laajoja kokeiluja laboratorioiden ulkopuolella.

Tiekarttaraportin voit ladata tästä linkistä.