Arvioitu lukuaika 2 min

Korkeakoulutettujen nuorten palkkakehitys hidastunut – ammatillisten osaajien arvostus kasvussa

Sitran uusi raportti Koulutuksen taloudelliset vaikutukset kartoittaa koulutusinvestointien taloudellisia vaikutuksia työmarkkinoilla, elinkeinoelämässä ja koko kansantalouden kannalta.

Julkaistu

Sitran uusi raportti tarkastelee koulutuksen vaikutuksia talouteen

Tiedote 9.3.2006

Sitran uusi raportti Koulutuksen taloudelliset vaikutukset kartoittaa koulutusinvestointien taloudellisia vaikutuksia työmarkkinoilla, elinkeinoelämässä ja koko kansantalouden kannalta. Raportissa analysoidaan olemassa olevan tutkimustiedon perusteella sitä, miten koulutukseen sijoittaminen vaikuttaa talouden tuottavuuteen, kasvuun ja tulonjakoon sekä millaista hyötyä koulutusinvestoinnit tuottavat yksilöille. Raportin ovat koonneet tutkimusjohtaja Rita Asplund sekä tutkimuspäällikkö Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

– Koulutuksen keskimääräinen tuottoaste on pysynyt Suomessa korkeana myös kansainvälisesti verrattuna. Pidempi koulutus on edelleen yksilön kannalta hyvä sijoitus sekä työllistymisen, palkkatason että palkkakehityksen kannalta, ETLA:n tutkimusjohtaja Rita Asplund toteaa.

Ylemmän eli maisterintason korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkahyöty on kuitenkin heikentynyt sekä bruttoansioilla että tutkinnon antamalla lisätuotolla mitattuna. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkansaajien suhteellinen osuus on kasvanut nopeasti etenkin alle 35-vuotiaiden ja erityisesti naisten keskuudessa. Tämän seurauksena korkeakoulutettujen työntekijöiden ”hinta” työmarkkinoilla on laskenut. Hyvin koulutettujen palkansaajien osuus on selvästi kääntynyt naisvoittoiseksi, silti jakautuminen mies- ja naisvaltaisille aloille pitää naiset kiinni miehiä pienemmissä palkoissa. Tämä on vaikuttanut myös palkkaerojen kasvuun korkeakoulutettujen kesken.

Kaiken kaikkiaan koulutuksen vaikutuksilla talouteen yksilötasolla näyttää olevan selvä trendi; pelkän peruskoulutuksen saaneiden asema työmarkkinoilla on heikentynyt, ammatillisten perustutkintojen kysyntä ja arvostus sen sijaan on kasvanut ja siten myös palkat. Korkeakoulutetuille on edelleen kysyntää, mutta aiempiin sukupolviin verrattuna korkeakoulutettujen palkkakehitys on hidastunut ja palkkaerot korkeakoulutettujen kesken ovat kasvaneet.

– Maisteritason korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkkahyöty suhteessa vähemmän koulutettuihin on heikentynyt, Rita Asplund sanoo.

Koulutus, teknologia ja luova tuho hyväksi kansantaloudelle

Kansantalouden tasolla raportissa tarkastellaan koulutuksen suhdetta taloudelliseen kasvuun, teknologiaan, tulonjakoon sekä yhteiskunnalliseen tuottoon. Raportista käy ilmi, että työvoiman koulutustaso vaikuttaa siihen, millaisia teknologioita yritykset ottavat käyttöönsä ja kuinka tehokkaasti uusia kehitetään. Mitä lähempänä kansantalous on teknologian kansainvälistä eturintamaa, sitä enemmän korostuu koulutuksen laadun ja korkea-asteen koulutuksen merkitys.

– Eturintaman maassa talouskasvu tapahtuu suurelta osin niin sanotun ”luovan tuhon” kautta. Talous uudistuu sitä kautta, että uudet teknologiat korvaavat vanhoja teknologioita ja uudet yritykset ja toimipaikat korvaavat vanhoja yrityksiä ja toimipaikkoja. Koulutus helpottaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja lievittää näin rakennemuutoksen kasvukipuja, Mika Maliranta kertoo.

Suomalainen tutkimustieto kertoo, että korkeasti koulutettu työvoima parantaa merkittävästi toimipaikan tuottavuutta. Toisaalta tuottavuusparannukset näyttävät tulevan muutaman vuoden viiveellä.

– Tuo aika tarvitaan uusien teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon eli siihen, että koulutuksen vaikutus näkyy toimipaikan kohonneena tuottavuutena. Tuottavuuttaan parantavien toimipaikkojen varaan rakentuu kansatalouden vauraus ja kilpailukyky, Maliranta kertoo.

Malirannan mukaan Suomessa on tehty melko paljon ja yritys- ja toimipaikka-aineistoihin perustuvaa tutkimusta koulutuksen palkka- ja tuottavuusvaikutuksista.

– Toisaalta koulutuksella on useita vaikutuskanavia, joista osasta suomalainen tutkimustieto on sangen puutteellista. Tutkimustietoa tarvittaisiin esimerkiksi koulutuksen mahdollisista erilaisista ulkoisvaikutuksista toimialojen ja koko kansantalouden tasolla, Maliranta kiteyttää.

Lisätietoja

Sitra

Tutkimuspäällikkö Vesa-Matti Lahti
Puh. (09) 6189 9446
etunimi.sukunimi@sitra.fi

ETLA

Tutkimusjohtaja Rita Asplund
Puh. (09) 609 90208
rita.asplund@etla.fi

Tutkimuspäällikkö Mika Maliranta
Puh. (09) 609 90219
mika.maliranta@etla.fi

Julkaisun tiedot

Koulutuksen taloudelliset vaikutukset
Rita Asplund & Mika Maliranta
Sitran raportteja 60. Edita Prima Oy.
Helsinki 2006

Raportin voi tilata Sitrasta, puh. (09) 618 991 tai sähköposti julkaisut@sitra.fi. Julkaisun voi tilata tai ladata pdf-muodossa myös sivulta Sitran raportteja -sarja »

Julkaistu