Maakuntien liitot vahvasti mukaan hallinnon uudistamiseen

Hallinto-Suomen uudistumiskyky on parhaillaan puntarissa. Kykenemmekö uudistamaan hallinto- ja palvelujärjestelmän kansalaisten tarpeisiin taipuvaksi? Entä kykenemmekö arvioimaan vaihtoehtoisia malleja avoimesti? Näihin kysymyksiin haettiin vastausta maakuntajohtajien työskentelyssä, jonka tuloksena syntyi maakuntajohtajien keskustelualoite: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä – maakunta 2020.  

Julkisen talouden kestävyysvaje sekä väestön ikääntyminen pakottavat paikallis- ja aluehallinnon suuriin rakenteellisiin uudistuksiin. Maakuntajohtajat hahmottelivat neljä skenaariota uudistuksen etenemisestä:

1. Maakunnista kehkeytyy uudenlaisia palvelumaakuntia, jotka kokoavat nykyiset kuntayhtymät ja valtion ELY-keskukset suoran kansanvallan ohjaukseen.
2. Nykyistä olennaisesti suuremmat kunnat suoriutuvat valtaosasta palveluitaan. Suurmaakunnat vastaavat kansanvaltaisessa ohjauksessa aluekehittämisestä sekä vaativimmasta erikoissairaanhoidosta ja ammattikorkeakoulutuksesta.
3. Suurkuntien toimintaa ohjaa vahva valtio. Maakuntien liitot ajautuvat käytännössä jonkinlaisiksi ”kotiseutuhenkisiksi” liitoiksi.
4. Rakenneuudistuksia ei ole saatu aikaan. Kunnat ja maakunnat ovat ajopuun asemassa ja julkinen talous kriisissä.  

Jos maakunnat ja kunnat saavat uudistaa toimintansa ja rakenteensa omista tarpeistaan käsin, maakunnista voi kehkeytä kansanvaltaisia palvelumaakuntia ja vaikuttavia aluekehittäjiä. Mikäli valtiovalta ei tunnista maakuntatasoisen aluehallinnon mahdollisuuksia, menetetään edellytykset luoda kansanvaltainen ohjaus aluetason palveluihin.  

– Suomessa tarvitaan keskustelua alueiden tulevaisuudesta. Valtaa on joka tapauksessa jo siirretty paljon erilaisille kuntien yhteistoimintaelimille. Aikooko maamme jäädä ainoaksi eurooppalaiseksi valtioksi, jossa aluehallinnolla ei ole suoraa kansalaisilta saatua valtuutusta, ihmettelee maakuntajohtajien tämänvuotinen puheenjohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

– OECD kannusti Suomea maakuntien liittojen tehtävien ja vastuiden selkeyttämiseen osana väliportaan hallintoa vuoden takaisessa Suomen julkista hallintoa käsittelevässä raportissaan. OECD kiinnitti huomiota myös hallinnon tasojen välisen yhdessä luotavan vision puuttumiseen. Nämä näkökulmat ovat tärkeitä ja siksi Sitran Julkishallinnon johtamisohjelmassa halusimme antaa maakuntajohtajille tilaa visioida millainen voisi olla maakunnan paikka ja tehtävä Suomen julkishallinnon kentässä tulevaisuudessa, toteaa johtaja Juha Kostiainen Sitran Julkishallinnon johtamisohjelmasta.

Uuden hallituksen ohjelma korostaa nykyistä suurempien vahvojen peruskuntien roolia. Muutoksessa joudutaan pohtimaan myös maakuntien liittojen roolia, mihin maakuntajohtajien visiot antavat osaltaan aineksia.   

Lisätietoja

Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto, maakuntajohtajien puheenjohtaja 2011
Puh. 0400 590 123, etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi 

Julkaisun tiedot  

Eeva-Liisa Hynynen (toim.)
Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä – maakunta 2020
Suomen maakuntajohtajien keskustelualoite
Sitran selvityksiä 59, Helsinki 2011, Sitra. ISBN 978-951-563-784-0 (URL:http://www.sitra.fi)
ISSN 1796-7112 (URL:http://www.sitra.fi)

Julkaisu ladattavissa pdf-tiedostona »