archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Makukoulua alakoululaisille

Ranskalaisissa kouluissa opetetaan, miten makuja aistitaan. Kohta makukoulua voidaan pitää myös Suomessa, sillä kokeilut on koottu käsikirjaksi. Makukoulun tarkoitus on innostaa lapsia kokeilemaan erilaisia ruokia, arvioimaan makumaailmaa ja auttaa heitä kasvamaan monitaitoisiksi ruokailijoiksi.

Julkaistu

Ranskalaisissa kouluissa opetetaan, miten makuja aistitaan. Kohta makukoulua voidaan pitää myös Suomessa. Suomalaiset kokeilut on koottu helppokäyttöiseksi käsikirjaksi, jossa kuvataan sekä makuoppituntien sisältö että tavat tehdä yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa. Makukoulun tarkoitus on innostaa lapsia kokeilemaan erilaisia ruokia, arvioimaan makumaailmaa sekä näin auttaa heitä kasvamaan monitaitoisiksi ruokailijoiksi.

Makukoulu-käsikirja perustuu Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen tutkimus- ja seurantahankkeessa vuosina 2004–2007 saatuihin oppeihin. Ranskalaiseen Classes du Gout -runkoon pohjautuvaa koulutusta täydennettiin Viikissä kotimaisella ja ulkomaisella ruokaperinteellä. Lisäksi koululaiset tutustuivat perusteellisemmin puuroihin, ruisleipään, jogurtteihin, aromeihin, juustoihin sekä lihatuotteisiin – tämä osuus toteutettiin yhteistyössä suomalaisen elintarviketeollisuuden kanssa.

Viikin normaalikoulun makukoulutunneilla harjoitettiin ruokailussa käytettäviä kaikkia aisteja. Opeteltiin kuvailemaan ruokien ominaisuuksia myös sanoin. Lasten tekemät havainnot elintarvikkeista tarkentuivat koulutuksen myötä. Ensimmäisillä oppitunneilla lapset kuvasivat ruokia sanoilla ”hyi” tai ”nam”, mutta koulutuksen lopussa osattiin esimerkiksi leipää arvioida liki kymmenellä adjektiivilla. Innokkuus kokeilla uusia makuja kasvoi makukoulun aikana.

Käsikirja ja yhteistyömalleja

Jotta makukoulu voisi levitä kokeilun jälkeen muihinkin kouluihin, kerättiin kaikki saatu tieto käytännönläheiseksi opettajille ja kasvattajille tarkoitetuksi käsikirjaksi. Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA rahoitti käsikirjan teon.

Käsikirjaan on kuvattu 10 oppitunnin sisältö ja luotu materiaali.
– Kiinnostavaa oli huomata miten innoissaan 8-vuotiaat lapset olivat esimerkiksi suomalaisten erikoisuuksien, kuten mämmin ja leipäjuuston kokeilusta. Perheen arjessa ei aina ehditä keskustella omiin ruokatapoihin liittyvistä perinteistä, makukoulua kehittänyt aistinvaraiseen arviointiin erikoistunut tutkija ja vt. professori Sari Mustonen Helsingin yliopistosta sanoo.

Hankkeen aikana kokeiltiin yritysyhteistyötä, joka toimikin hyvin. Esimerkiksi jogurttien makutesti ja leipomovierailu innostivat lapsia kovasti. Opettajien palautteiden mukaan oppilaat ovat olleet hyvin innokkaita osallistumaan koulutukseen, ja tunteja on odotettu. Myös oppilaiden vanhemmat suhtautuivat koulutukseen myönteisesti.

Suomen kaikkiin kouluihin?

Ranskan kouluissa aloitettiin makukoulut jo 80-luvulla, koska lasten ruokavalio oli muuttumassa hyvin yksipuoliseksi. Makukoululla haluttiin tukea lasten myönteistä ja luonnollista suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Ruotsalaiset aloittivat omat makukoulunsa 2000-luvulla kouluttamalla nelisensataa luokanopettajaa, kotitalousopettajaa ja koulun ruokahuollosta vastaavaa henkilöä makukoulun vetäjiksi. Muista Euroopan maista esimerkiksi Hollannissa makukouluun (Smaaklessen) on osallistunut yli 20 000 lasta. Juuri valmistunut makukouluopetuspaketti ja kokeilusta saadut tulokset innostavat myös suomalaisia opettajia kokeilemaan makukoulua tunneillaan.

Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Mannisen mielestä makukoulu on askel suomalaisen ruoan arvostuksen lisäämiseen ja ruokatietojen ja -taitojen vahvistamiseen.
– On tärkeää, että koulussa annetaan oppilaille osallistumisen ja oivaltamisen elämyksiä, hän sanoo. Makukoulu vaatii vielä resursseja edelleenkehittämiseen, täydennyskoulutukseen ja myös opetusvälineistöön.
– Kokeiltu ja hyvin dokumentoitu malli antaa hyvän pohjan. Makukoulun toteutuminen kouluissamme on kiinni yhteisestä tahdosta ja asian tärkeyden ymmärryksestä, Manninen toteaa.

Lapsista osaavia ja terveitä

Makumieltymykset syntyvät lapsuudessa. Lapset oppivat syömään monipuolisesti, kun he pääsevät harjoittamaan aistejaan jo pienestä pitäen. Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA kokeilee erilaisia keinoja, joilla terveyttä voidaan ravitsemuksen avulla edistää. Monipuolinen ruokaosaaminen tukee myös lasten kasvamista terveiksi aikuisiksi. Suomessa ollaan aistinvaraisen arvioinnin menetelmissä pitkällä. Nyt valmistunut opetuspaketti mahdollistaa tämän tiedon tuomisen myös lapsille. Projektipäällikkö Markku Mikola Sitrasta tietää makukoulun innostavan opettajia. Kokeilu osoitti, että myös elintarviketeollisuus on oiva makukoulukumppani. Mikola toivoo, että kaikkien saatavilla oleva käsikirja ja Sitran ERA-ohjelman ”Yhteistyöllä mallimaaksi” -henki avittaa makukoulua mahdollisimman monen lapsen ulottuville.

Makukoulu-käsikirja PDF-muodossa »

Lisätietoja makukouluhankkeesta

Helsingin yliopisto, Vt. professori Sari Mustonen, puh. (09) 191 58243, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Sitra, projektipäällikkö Markku Mikola, puh. (09) 6189 9235, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Sitran ERA-ohjelman viestintä, viestintäkonsultti Seija Kurunmäki, puh. 0400 460 894, etunimi.sukunimi@kuule.fi

Mistä on kyse?