Arvioitu lukuaika 6 min

Nuoret pelottomat

Energiansäästö inspiroi keksimään uutta ja katsomaan tulevaisuuteen. Seitsemän nuorta kertoo, miten he ovat murtaneet vanhoja kaavoja ja alkaneet tehdä asioita entistä taloudellisemmin ja fiksummin – töissä ja kotona.

Kuvassa Niina Hietalahti, kuva: Marica Rosengård

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Juttu on ilmestynyt Sitran julkaisemassa Muutos-julkaisussa 6/2012

Kysymykset:

1. Miksi innostuit energian säästämisestä?
2. Mitä uutta olet keksinyt omassa työssäsi ja mitä teet nyt toisin kuin ennen?
3. Mitä sinun alallasi tapahtuu kymmenen vuoden päästä?

Unni Holm, Isännöintiverkko     Unni Holm, Isännöintiverkko

1. Itselläni on lapsia enkä koe oikeaksi, että tuhlaan luonnonvaroja niin, että se on heiltä ja heidän lapsiltaan pois. Onko meillä muka oikeutusta ottaa koko maapallon resurssit vain meidän omaan käyttöömme? Ei.

2. Meillä on kotona kaksi aikuista ja neljä lasta, ja käytämme alle 80 litraa vuorokaudessa vettä, eli noin puolet vähemmän kuin taloyhtiössä keskimäärin. Olen yhtiökokouksissa puhunut esimerkiksi siitä, miten helppoa ja tärkeää on veden säästäminen. Jos vesi jouduttaisiin kantamaan ämpäreissä, olisimme aika pihejä, mutta kun vesi tulee hanasta, säästäväisyys unohtuu. Koetan muuttaa ihmisten ajattelutapaa korjaushankkeissakin niin, että jos nyt satsaat kymmenen prosenttia enemmän, säästät sen takaisin jo seuraavana vuonna, ja kaikki siitä eteenpäin on tuottoa.

3. Suurin mullistus isännöintialalla on kymmenen vuoden päästä jo ohi. Iso määrä isännöitsijöitä on siirtynyt eläkkeelle ja uusia tullut alalle. Alalle on tullut kouluttautuneita, asiakaspalveluhenkisiä ihmisiä. Isännöintiä arvostetaan ja ihmiset tietävät paremmin, mitä isännöitsijä tekee. Asukkaat tietävät taloyhtiön isännöitsijän ja saavat häneltä turvaa omaan asumiseensa ja ratkaisuihinsa.

Niina Hietalahti, kuva: Marica Rosengård   Niina Hietalahti, Anton & Anton

1. Olen kiinnostunut kohtuudesta. Ihmisillä on monesti liikaa tavaraa, vaatteita, neliöitä, autoja… Kaikki halutaan heti, mikä syö energiaa. Usein hitaampi tapa tehdä asioita on myös energian kulutuksen kannalta parempi, esimerkiksi puusauna on edullisempi kuin sähkösauna. Puhumattakaan hitauden kautta saaduista kokemuksista!

2. Ostan harkiten ja pyrin miettimään ostotilanteessa, miten pääsen tavarasta eroon, kun se aika koittaa. Kulutan rahani mieluummin hyvään palveluun kuin tavaraan. Perustin Anton & Anton -ruokakaupan vuonna 2008. Panostamme palvelutiskistä myytävään tuoreeseen ruokaan, jolla on alkuperä. Halusin tuoda takaisin kadonneen korttelikauppakulttuurin ja elämää perinteisiin kauppapaikkoihin, joista palvelut ovat kaupan keskittymisen myötä kadonneet. Parasta on, kun asiakas on kertonut oman elämälaatunsa parantuneen sen jälkeen, kun ruokakauppamme

3. Kymmenen vuoden päästä suomalaiset arvostavat palvelua ja asiointia omissa asuinkortteleissa. Tehotuotetun lihan kulutus on laskenut. Liha on juhlaruokaa, ja ollaan valmiita maksamaan hyvästä raaka-aineesta, jonka alkuperä on tiedossa. Suomessa tuotetaan Euroopan arvostetuimpia raaka-aineita. Suomalaisesta perunasta on tullut vientituote, jota myydään maailman parhaimpien tavaratalojen ruokaosastoilla. Ihmiset voivat tilata bulkin verkosta kotiin kuljetettuna, mutta sesonkituotteet, tuore liha, kala, leipä, vihannekset ja kasvikset ostetaan pienistä ruokakaupoista. Ruuan arvostus on noussut, mikä vähentää hävikkiä ja säästää energiaa.

Jesse Mether, Rautakesko   Jesse Mether, Rautakesko

1. Tiedetään hyvin, että me suomalaiset käytämme luonnonvaroja yli maapallon kestokyvyn. Rautakauppa-alalla on loistavat mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön kuormittumiseen. Rautakauppa on usein avainasemassa silloin, kun tehdään asumiseen liittyviä ratkaisuja.

2.Meillä on Rautakeskolla alettu miettiä palvelukokonaisuuksia ihan eri tavalla. Ennen ajateltiin, että kun ihmisellä on jokin tarve, hän menee kauppaan, hakee tuotteen, maksaa ja lähtee. Nyt ajatellaan, että asiakkaalla onkin jokin tavoite mielessään – parempi asumismukavuus, alemmat asumiskustannukset tai muuta sellaista – mutta hän ei tiedä, millä sen voi saavuttaa. Meidän tehtävämme on etsiä hänen kanssaan kaikkein energiafiksuin tapa päästä tähän päämäärään. Olen kouluttanut rautakauppiaitamme siitä, mitä energiatehokkuus tarkoittaa kaupan, asiakkaan ja Suomen kannalta seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä. Energiatehokkuuden myynti on yksi niistä jutuista, joiden järkevyyttä ja tärkeyttä ei kukaan ole kyseenalaistanut.

3.Arvelen, että kymmenen vuoden kuluessa tulevaisuudessa kauppojen äärilaidat tulevat esille. On suppean tuotevalikoiman kauppoja, jotka myyvät varastosta tavaraa ja kilpailevat hinnalla. Toisaalta on kauppoja, joissa myydään laajoja kokonaisuuksia, valikoimia ja palveluita ja jotka keskittyvät palvelukokonaisuuksien myymiseen.

Liisa Jokinen, NOPSA lähimatkapalvelut   Liisa Jokinen, NOPSA-lähimatkapalvelu

1. Minut on kasvatettu säästäväiseksi. Mitään isoja herätyksiä ei ole energia-asioissa ollut, mutta Demoksen ja Sitran järjestämällä Peloton-leirillä saatu uusi tieto herätti miettimään, mitä voisi vielä tehdä enemmän. Se innosti perustamaan oman lähimatkailuyrityksen Nopsan, joka suunnittelee matkapaketteja kiinnostaviin kohteisiin Suomessa.

2. Olen ollut kasvissyöjä pitkään, en omista ajokorttia ja olen jättänyt tietoisesti pois kaikki pitkät lomalennot, niitä ei tee edes mieli tehdä enää. Jos olen menossa Eurooppaan, yritän varata siihen niin paljon aikaa, että saan kulkea junalla ja laivalla. Mietin ostoksia aikaisempaa tarkemmin, ostan harvemmin, mutta silloin ostan laatua. Vuosi sitten tapasin Tukholmassa kaksi tyttöä, jotka olivat tehneet kirjan siitä, miten tyttö oli vuoden ajan ostamatta uusia vaatteita. Sain kuulla, että Tukholmassa toimii lånegarderoben, lainavaatekaappiliike. Se antoi monta ideaa siitä, miten voi harrastaa pukeutumista ja muotia ilman, että täytyy ostaa kaikkea.

3. Kymmenen vuoden päästä lainaaminen ja jakaminen ovat arkipäivää. Uusiin kerrostaloihin rakennetaan valmiiksi lainaushuoneita, kun ennen tehtiin askarteluhuoneita. Joka kaupungissa on vaatelainaamoja siellä missä nyt on kirjastoja ja kauppoja. Aikakauslehdet ovat yhä enemmän sähköisessä muodossa.

Tommi Rimpiläinen, Weego/opiskelija   Tommi Rimpiläinen, Weego / opiskelija

1. Ajattelen, että on yksinkertaisesti fiksua säästää energiaa ja resursseja. Kyse on enemmänkin tuhlauksen lopettamisesta, eikä energian säästäminen ole pois mistään. Fiksujen ratkaisujen kautta se on pikemminkin luonnollinen tapa toimia.

2. Koetan arjen pienissä asioissa huomioida energia-asioita, mutta vastuun ei tulisi olla vain yksilöiden harteilla. Yhteiskunnan ja organisaatioiden pitää olla mukana helpottamassa sitä, että ihmiset voivat elää energiafiksua elämää. Minulle luontevin tapa lähestyä tätä on yrittäjyyden kautta. Peloton-leirillä kehitimme liikeideaa Weego- yhteiskäyttöpalvelusta, joka mahdollistaa auton vuokraamisen ihmiseltä ihmiselle silloin, kun auto seisoo käyttämättömänä. Palvelu on herättänyt ihmisissä valtavaa mielenkiintoa. Ihmiset tuntuvat uskovan, että energiankäytön osalta maailma on muuttumassa, ja energiafiksut projektit ovat monille tosi tärkeitä.

3. Ihmisten suhtautuminen omaan autoon tulee muuttumaan merkittävästi. Yhteiskäyttö ja yhdessä tekeminen tulevat lisääntymään. Hyvä esimerkki on Ravintolapäivä. Hyödykkeiden kannalta jatkossa toiminto on paljon tärkeämpää kuin asian omistaminen. Kaikkien ei tarvitse omistaa autoa itse vaan käyttää autoa silloin, kun sitä tarvitaan. Auton vuokraaminen tuodaan oikeasti vaihtoehdoksi, kuten asumisessakin.

Jukka Helin, Voimala (kuva: Marina Galkin-Aalto   Jukka Helin, Voimala

1. Kehitysministeri Heidi Hautala taisi jossain haastattelussa sanoa, että Suomessa pystyttäisiin helposti säästämään energiaa yhden ydinvoimalan verran, jolloin sitä ei tarvitsisi rakentaa. Teollisuus taas lobbaa tätä vastaan, minkä vuoksi asia alkoi kiinnostaa.

2. Olen vienyt aika pitkälle tällaista mukavuudenhaluista energiatehokkuutta: kaukosäätimillä saa kaikki pois päältä, kun lähtee kotoa. Pyrin vähentämään turhaa sähkön ja lämmön käyttöä. Peloton-leirillä oli kauhean voimauttava vaikutus. Ymmärsin, että pienillä asioilla ja ketterillä palveluilla voidaan oikeasti saavuttaa paljon. Me energiayhtiössä olemme tottuneet rakentamaan voimalaitoksia, jotka ovat isoja prosesseja. Ketterän palvelukehityksen viestiä olen yrittänyt viedä täällä töissäkin viedä eteenpäin. Markkinoijana en hirveästi usko viestiin ”älä tee”. Sanotaan mieluummin, että toimi miten haluat, ja tehdään se energiatehokkaaksi kannustimien ja hyvän fiiliksen kanssa.

3. Kymmenen vuoden päästä älykkäiden sähköverkkojen tuottamaa tietoa käytetään paremmin hyödyksi. Kotiautomaatio on paljon pidemmällä, telkkari juttelee valojen ja jääkaapin kanssa, ja itse pystyt kontrolloimaan niitä jonkin etälaitteen kautta. Silloin energiamarkkinoillakin on kyse siitä, miten ihmiset käyttävät eri palveluja, kuka heille tuottaa ne tavarat ja laitteet, joilla tietomäärää hallitaan. Puhelinoperaattorit ovat kovaa vauhtia tulossa energiabisnekseen. Energiasta tulee yhä kiinnostavampi ala kuluttajille. Ihmiset tuottavat osan sähköstä paikallisesti, ja keskitettyä tuotantoa verkosta käytetään tasaamaan käyttöä. Energian hinnan nousu näkyy ihmisten kulutusvalinnoissa.

Jaakko Lehtonen, Hukkatila Oy   Jaakko Lehtonen, Hukkatila Oy

1. Minulla on ympäristöjärjestötausta, ja olen harrastanut kaupunkiviljelyä 3–4 vuotta. Kestävät yhdyskunnat ovat olleet kiinnostuksen kohteena, koska olen opiskellut suunnittelumaantieteitä. Peloton-leirillä kehitimme eteenpäin ideaamme hukkatilan hyödyntämisestä.

2. Ennen olin kansalaisaktiivi, nyt kansalaisaktiivisuudesta on kasvanut myös yrittäjänäkökulmaa ja -henkeä. Ajattelin perustaa yrityksen vasta valmistuttuani, mutta Hukkatila-yritysideamme on konkretisoinut nämä suunnitelmat aika paljon aikaisemmin kuin olin kuvitellut. Meillä on myös iso kaupunkiviljelyprojekti Pasilan vanhoilla veturitalleilla. Sinne on rakennettu kasvihuone ja tehty talkoilla kaikki. Päivisin teen firman juttuja, illalla ruukutan taimia. Viljelysten tuominen yritysten vajaakäyttöisiin oleskelutiloihin on Hukkatilalle jo hyvä sisäänheittotuote – ja siinäkin on energianäkökulma mutkan kautta.

3. Resurssiniukkuus ohjaa kiinteistökehitystä. Rakennetaan vähemmän, jotain on pakko purkaa ja korjata. Potentiaalinen hukkatila voi yhtä hyvin löytyä ihan uudesta rakennuksesta kuin hylätystä. Ei etsitä vain vajaakäyttöä vaan ajatellaan, että aina löytyy mahdollisuuksia. Tiloille annetaan toinen tai kolmas mahdollisuus eikä niiden käyttötarkoitusta lyödä lukkoon etukäteen.

Mikä ihmeen Peloton?

Demos Helsinki ja Sitra käynnistivät vuonna 2009 uuden talouden hankkeen, jossa ihmisiä ja yrityksiä motivoidaan viisaaseen energiankäyttöön. Hankkeen nimeksi tuli Peloton. Nimi kuvaa energiaviisaudessa tarvittavaa asennetta. Se tarkoittaa myös pyöräilykilpailun kärkijoukkoa, joka säästää energiaa ajamalla lähellä toisiaan.

Peloton on kouluttanut eri ammattiryhmien ihmisiä, joilla on erityinen asema energiankulutusta ohjaavien päätösten tekijöinä. Näille ryhmille on järjestetty työpajoja, ja heidän kauttaan on vaikutettu kuluttajien käyttäytymiseen. Lisäksi on järjestetty innovaatioleirejä, joissa on jalostettu työpajoissa ja Peloton-ideakilpailussa kerättyjä ideoita innovaatioiksi ja yhteiskunnalliseksi yrittäjyydeksi.

Työpajoissa mukana ovat olleet rautakaupat, henkilöstöravintolat, elämäntapamediat, päivittäistavarakauppa, henkilöstöhallinto, isännöitsijät, vuokra-asumisen ammattilaiset, liikkumisen ohjaajat, kotimaan matkailu, kotitalousopettajat ja ruokatoimittajat, viestinnän sekä henkilöstöhallinnon ammattilaiset.

Isojen rakenteellisten muutosten sijaan Pelottomassa on luotu käyttäjälähtöisiä tuotteita ja palveluita, jotka tekevät kestävät elämäntavat sekä mahdollisiksi että haluttaviksi. Esimerkiksi Rautakeskon energiamestaripalvelu vie korjausrakentamispalvelun laajasti erilaisten kuluttajien saataville ja Hukkatila on ensimmäinen palvelu, joka kehittää vajaakäytössä olevien kiinteistöjen käyttöä.

Lue lisää Peloton.me

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.