uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Selvitys: Oikein käytettynä tekoäly edistää hyvän hallinnon toteutumista

Sitran teettämä oikeudellinen tarkastelu tekoälyn käytöstä julkisella sektorilla osoittaa, että oikein käytettynä tekoäly edistää hyvän hallinnon toteutumista ja vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Lainsäädännön on kuitenkin kehityttävä edelleen, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän.

Kirjoittaja

Sari Tuori

Viestintäpäällikkö, Sitra

Julkaistu

Tekoälyä osataan jo käyttää monissa eri yhteyksissä ja tulevaisuudessa sen käyttö tulee julkisella sektorillakin entisestään lisääntymään. Moni työ helpottuu ja päätösten laatu paranee. Tekoälyn käyttöä rajoittaa kuitenkin edelleen illuusio ihmiskäsittelyn objektiivisuudesta ja kattavuudesta. Monimutkaistuvassa maailmassa on kasvava määrä asioita, joissa kone on meitä ihmisiä tarkempi ja luotettavampi.

Uusiin teknologioihin ja niin myös tekoälyyn liittyy riskejä. Teknologiariskit on tiedostettava ja niitä tulee jatkuvasti kehittyvän teknologian myötä seurata. Lainsäädännöllinen tilanne on sekin muutoksessa: tekoälyn käytön lisääntyminen julkisella sektorilla edellyttää lainsäädännön päivittämistä. Myös EU-sääntely on muutoksessa.

Teknisen ja lainsäädännöllisen kehityksen myötä tekoälyn käyttömahdollisuudet laajenevat, mikä edellyttää yhteistyötä ja osaamisen kehittämistä.

Selvitystyön johtopäätöksenä on joukko konkreettisia suosituksia toimenpiteiksi ja tekoälyä koskevan sääntelyn kehittämiseksi. Tekoälyn käyttömahdollisuudet julkisella sektorilla – Oikeudelliset reunaehdot ja kansainvälinen vertailu -selvitys nostaa esiin mm. seuraavat suositukset tekoälyn käyttöönoton edistämiseksi:

  1. Käynnissä olevien lainvalmisteluhankkeiden kirittäminen ja muun sääntelyn valmistelu. Käynnissä olevalla automaattista päätöksentekoa sekä julkisen hallinnon tietojärjestelmiä koskevalla lainvalmistelulla on laaja merkitys tekoälyn käyttöedellytysten muotoutumiselle julkisella sektorilla. Valmistelussa tulee ottaa riittävästi kantaa esimerkiksi oppivan tekoälyn hyödyntämiseen. Hallinnon yleissääntelyn lisäksi on käynnissä myös sektorikohtaista lainvalmistelua. Kynnys tekoälyn käyttöön voisi madaltua, jos omaksuttaisiin myös vapaaehtoisia käytännesääntöjä ja riskienhallintajärjestelmiä.
  2. Viranomaisten tekoäly-ymmärryksen kasvattaminen. Kokemusten kasvattaminen pilottien kautta, yhteistyö yksityisen sektorin kanssa ja esimerkiksi hankintaosaamisen lisääminen ovat keinoja saada tekoälyn tehokkaassa käytössä tarvittavaa ymmärrystä.
  3. Tekoäly hyvän ja tuloksellisen hallinnon mahdollistajana. Viranomaistoimintaa koskevat vaatimukset ovat perusta eettisesti kestävälle tekoälyn käytölle, eivät sen este. Oikein käytettynä tekoäly edistää hyvän hallinnon toteutumista.
  4. Jatkoselvitysten teettäminen. Esimerkiksi tekoälypohjaisen harkinnanvaraisen päätöksenteon edellytykset tulisi selvittää nykyistä tarkemmin.

Sitran tavoitteena on tehdyn selvitystyön avulla hahmottaa tekoälyn ensisijaiset käyttöalat julkisella sektorilla ja tehdä näkyväksi tekoälyn käyttöä koskevat keskeiset oikeudelliset reunaehdot ja hyvän hallinnon vaatimukset. Liiaksi ei voi korostaa sitä, että perus- ja ihmisoikeudet sekä julkista hallintoa koskevat hyvän hallinnon periaatteet pätevät aina myös tekoälyä käytettäessä.

Valmius tekoälyn käyttöön on tehokkaan ja tuloksellisen viranomaistoiminnan edellytys tulevaisuudessa. Osittain se on sitä jo nyt, ja siksi lainsäädännön kehittämisellä on kiire.

Mistä on kyse?