Julkaistu 10.05.2010

Omat kulutusvalinnat voivat vähentää hiilijalanjälkeä jopa 40%

Sitran tuoreessa selvityksessä ”Matalahiiliasumisen lähtökohdat” asumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen on arvioitu kokonaisvaltaisesti käyttäen uutta tarkastelumallia, jossa mallinnetaan ilmastovaikutuksia kansalaisten kulutuksen näkökulmasta.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Tuula Sjöstedt
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Tuula Sjöstedt vastaa Sitrassa hiilineutraaliin kiertotalouteen, energiaan ja ilmastoon liittyvästä viestinnästä.

Sitran selvityksessä ”Matalahiiliasumisen lähtökohdat” asumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen on arvioitu kokonaisvaltaisesti käyttäen uutta tarkastelumallia, jossa mallinnetaan ilmastovaikutuksia kansalaisten kulutuksen näkökulmasta. Tarkastelumallissa hyödynnetään elinkaarimallinnukseen perustuvaa panos-tuotosmallia, jossa huomioidaan eri hyödykkeiden elinkaaren päästöt käytettyjen rahallisten panosten pohjalta.

Yhdyskuntien energian käytön ja päästöjen kääntäminen laskuun ja asteittainen siirtyminen lähes hiilettömään yhteiskuntaan edellyttävät suuria muutoksia. Näiden muutosten mahdollistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä pitää tehdä, jotta tavoitteet saavutetaan.

Lataa raportti pdf-muotoisena »

Tutkimuksessa esiin nousseita näkökulmia

Eri alueilla asuvien kuluttajien hiilijalanjäljet saattavat olla hyvinkin erilaisia johtuen kulutusrakenteiden eroavaisuudesta. Erot selittyvät aluerakenteellisilla tekijöillä, jotka kattavat kaksi kolmasosaa kuluttajan hiilijalanjäljestä, kuten asumisen energia, rakentaminen sekä liikkumiseen liittyvään infrastruktuuri ja sijoittumiskysymykset. Vain kolmannes kulutuksesta liittyy vahvemmin päivittäishyödykkeiden kulutukseen. Aluerakenteisiin liittyy vahvasti yksityisautoilun määrä sekä asumismuodot ja tarjolla oleva julkinen liikenne. Asumisväljyyden kasvaessa yksityisautoilu kasvaa, mutta toisaalta lähijunayhteys vähentää merkittävästi yksityisautoilua.

Pientaloasujan hiilijalanjälki näyttää olevan suurempi kuin kerrostaloasujan, kun tarkastellaan energiankulutusta, johtuen pääosin asumisväljyyden kasvusta. Yhteys ei kuitenkaan Suomessa ole välttämättä yhtä merkittävä kuin aiemmissa tutkimuksissa on noussut esille, kun lasketaan mukaan kerrostalossa asuvan kuluttajan hiilijalanjäljessä hänen osuutensa taloyhtiön käyttämästä energiasta.

Kuluttaja voi tekemillään päätöksillä alentaa omaa hiilijalanjälkeään alentamiseen 25–40 % luopumatta kuitenkaan elintasostaan. Näihin vähennyksiin pääsee luopumalla yksityisautoilusta ja ulkomaanmatkoista sekä luopumalla muutamista asuinneliöistä alueesta riippuen. Kustannusnäkökulmasta ei palveluiden painottaminen kulutuksessa tai esim. lähiruoan suosiminen tuo välttämättä automaattista hyötyä hiilijalanjäljen vähentämisessä, ennen kuin tiedetään tarkasti vaihtoehtoisen kulutuksen kustannukset.

Korkeampi elintaso ei välttämättä tarkoita suurempaa hiilijalanjälkeä. Vaikka helsinkiläinen kuluttaja nauttii noin 40 % korkeammasta elintasosta, ei hänen hiilijalanjälkensä kuitenkaan poikkea suuresti pienellä maaseutupaikkakunnalla asuvaan kuluttajaan verrattuna. Tämä johtuu kulutuksen rakenteesta, jolloin tiiviimmin asuva ja merkittävästi vähemmän yksityisautoa käyttävä helsinkiläinen suuntaa niin suuren osan kulutuksestaan vähemmän ilmastovaikutuksen aiheuttaviin hyödykkeisiin kuin energia ja liikenne, että vaikutus kompensoi korkeamman elintason vaikutuksen.

Kokonaiskulutuksen volyymilla on kuitenkin merkitystä. Kaikki kulutus aiheuttaa hiilipäästöjä, ja kulutuksen volyymin noustessa myös päästöt tässä mielessä nousevat.

Hiilijalanjäljen alentaminen saattaa myös nostaa kuluttajan hyvinvointia, päinvastoin kuin saatettaisiin ajatella. Kuluttaja, jonka päätökset pohjautuvat haluun toimia ekologisesti, saattaa kokea hyvinvointinsa kohonneen jo tiedostamalla sen, mitä hän saa ekologisemmalla elämäntavallaan aikaan. Toisaalta hän myös näyttäisi toimillaan säästävän n. 10 % menoistaan, mikä on taas käytettävissä toisaalla lisäämään hänen hyvinvointiaan. Kulutus muualla toki nostaa jälleen hänen hiilijalanjälkeään, mutta todennäköisesti yhteisvaikutus on silti positiivinen, koska asuminen ja liikenne kuuluvat korkeimpien hiili-intensiteettien kulutuskohteisiin.

Huomattavin vaikutus nykyiseen asumisen hiilijalanjälkeen on erityisesti matalahiiliteknologian hyödyntämisellä energian tuotannossa ja raideliikenteessä. Energiantuotannon päästöillä on sikäli selvästi suurin merkitys, että tuotannon puhdistuminen pienentää kuluttajan hiilijalanjälkeä paitsi energian osalta, myös kaikkien niiden kulutushyödykkeiden osalta, jotka on tuotettu puhtaammalla energialla.

Lataa raportti pdf-muotoisena »

Mistä on kyse?