Arvioitu lukuaika 3 min

Osaajat etsivät Suomesta sykettä ja suvaitsevaisuutta

Sykettä ja suvaitsevaisuutta – Globaalin osaamisen kansalliset rajat -kirja julkaistiin

Julkaistu

Lehdistötiedote 14.5.2004

Mikä houkuttelee ja mikä sitouttaa ulkomaalaisia osaajia Suomeen? Mitkä tekijät työntävät heitä pois? Entä riittävätkö Suomen vetovoima ja maahanmuuttokanavat ohjaamaan ulkomaalaisia asiantuntijoita Suomeen? Osaavatko organisaatiot, kaupungit ja kunnat hyödyntää kansainvälistä muuttoliikettä?       Näihin Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin haetaan vastausta Sitran perjantaina 14.5.2004 julkistamassa kirjassa Sykettä ja suvaitsevaisuutta – Globaalin osaamisen kansalliset rajat (Edita). Kirjan päätekijät ovat Helsingin yliopiston (Svenska social- och kommunalhögskolan) vs. professori Annika Forsander ja Tampereen yliopiston (Sente) erikoistutkija Mika Raunio. Kirja käsittelee laajasti globalisaation vaikutuksia talouteen ja työmarkkinoihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kirjassa tarkastellaan myös työvoiman globaalin muuttoliikkeen kansainvälistä ja kansallista sääntelyä. Forsander uskoo, että maahanmuuttopolitiikkaa voidaan kehittää toimivammaksi niin, että osaajat tuntevat itsensä tervetulleiksi Suomeen, ja että työmarkkinoiden globaalille liikkuvuudelle ei aseteta turhia esteitä. Tämä koskee sekä kansallisen tason politiikkaa, että paikallisen tason maahanmuuttopolitiikkaa, joka näyttäytyy muun muassa työ- ja oleskelulupien myöntämisessä. – Globaalien työmarkkinoiden syntyä on Suomessa tuettu erilaisilla kansallisilla kilpailukykystrategioilla. Miksi maahanmuuttopolitiikka ei ole tukenut kilpailukystrategioita siten, että taloudellista toimintakykyä olisi tietoisesti rakennettu myös viisaan maahanmuuttopolitiikan avulla, Forsander kysyy. Osaajien houkuttelussa on tehtävä ero vetovoimatekijöiden ja sitouttavien tekijöiden välillä.  Esimerkiksi suomalaisen hyvinvointivaltion aikaansaannokset, kuten korkeatasoinen infrastruktuuri ja tietoyhteiskunta, turvallisuus ja yhteiskuntarauha, eivät riitä vetämään ulkomaalaisia osaajia Suomeen, mutta ne voivat sitouttaa heidät tänne. Vastaavasti osaajien Suomeen muuttoa estää tai heitä työntää pois suomalaisen hyvinvointivaltion kääntöpuoli: Suomi on edullisen työvoiman maa korkeasti koulutettujen työmarkkinoilla. Matalat palkat yhdistyneenä korkeaan kokonaisverotukseen ja hintatasoon saavat aikaan sen, että monien asiantuntijoiden käytettävissä olevat tulot ja elintaso ovat laskeneet Suomeen muuton myötä. Ratkaisevaa ulkomaalaisten osaajien Suomeen muuttamiselle on kiinnostava työtehtävä, oman osaamisen kartuttaminen ja urakehitys omalla alalla haastavissa tehtävissä. Vastaanottavan organisaation sijainnilla ei ole niinkään merkitystä. Juuri nyt osaajia houkuttelevat Suomeen lähinnä yksittäiset maineikkaat yritykset tai tutkimuslaitokset, joiden maine rakentuu niissä työskentelevien tähtitutkijoiden varaan. Sitoutumisessa keskeinen rooli on innostavalla työympäristöillä. Ulkomaalaisia osaajia sitouttaa Suomeen työkulttuuri, joka arvostaa joustavuutta, itsenäisyyttä, matalaa hierarkiaa ja perhe-elämää. Lisäksi suomalainen elämänrytmi on vähemmän kiireinen ja kilpailuhenkinen kuin monissa muissa maissa. Suomalaisten työyhteisön kielteisiä puolia ovat monikulttuurisen osaamisen ja kanssakäymisen puute. Osaajien sitoutumista tietylle alueelle edistää monikulttuurinen asuinympäristö. Suvaitsevassa ympäristössä syntyvä kulttuurinen moninaisuus on yksi innovatiivisten ja vetovoimaisten kaupunkiseutujen tunnusmerkeistä. Maahanmuuttajayhteisöt levittävät asuinseudustaan tietoa, joka vetää puoleensa muita maahanmuuttajia – globaalitalouden osaajia. Kaupunkien näkökulmasta taas harkitulla maahanmuuttopolitiikalla voidaan edistää alueen innovaatiotuotantoa. Tieto kiinnostavista uramahdollisuuksista ja vetovoimaisista kaupunkiseuduista välittyy osaajien globaaleissa puskaradioissa. Vetovoimaisuuden kannalta myös negatiivinen informaatio, kuten ulkomaalaisiin kohdistuva suvaitsemattomuus, leviää vauhdilla. Sykettä ja suvaitsevaisuutta -kirja perustuu Sitran tutkimukseen, jossa kartoitettiin innovaatiotuotantoa ja osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Tutkimus syntyi monitieteellisen tutkijayhteistyön tuloksena ja on lajissaan kansainvälisellä tasolla ensimmäisiä. Tutkimuksessa haastateltiin 150 ulkomaalaista osaajaa ja selvitettiin heidän Suomeen muuttonsa syitä ja Suomessa viihtymistä edesauttavia ja heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksessa keskityttiin ICT- ja bioalojen asiantuntijoihin.      

Lisätietoja:

VTT Annika Forsander, Helsingin yliopisto (Svenska social- och kommunalhögskolan), puhelin (09) 1912 8459 tai 050 5339 0338  

HL Mika Raunio, Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, SENTE, puhelin (03) 215 88 55 tai 050 327 6364  

Tutkimuspäällikkö Pia Mero, Sitra, puhelin (09) 6189 9417  

Julkaisun tiedot: Sykettä ja suvaitsevaisuutta. Globaalin osaamisen kansalliset rajat. Annika Forsander, Mika Raunio, Perttu Salmenhaara, Mika Helander. Sitra 262. ISBN 951-37-4174-5, ISSN 0785-8388. Edita Publishing Oy. Helsinki 2004. Hinta 29 euroa. Myynti: Edita-asiakaspalvelu ja kirjakaupat.    

Julkaistu