uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Persoonallisuuserot vaikuttavat nuorten syrjäytymisriskiin

Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma -tutkimusraportti julkistettiin. Tutkimuksissa käsiteltiin persoonallisuuteen liittyvien tekijöiden merkitystä sekä syrjäytymiseen liittyviä rakenteellisia riskitekijöitä.

Julkaistu

Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma – löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? -tutkimusraportti julkistettiin. Helsingin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa käsiteltiin persoonallisuuteen liittyvien tekijöiden merkitystä, syrjäytymiseen liittyviä rakenteellisia riskitekijöitä puolestaan tarkasteltiin Opetushallituksen tutkimusosassa.

Nuorten syrjäytymisen taustalla on usein huono koulumenestys ja tästä johtuva koulutuksen ulkopuolelle jääminen. Sitran julkaisemassa ja rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan nuorten syrjäytymiseen liittyviä riskitekijöitä sekä oppilaan persoonallisuuden että koulujärjestelmän rakenteen näkökulmista. Helsingin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa käsiteltiin persoonallisuuteen liittyvien tekijöiden merkitystä, syrjäytymiseen liittyviä rakenteellisia riskitekijöitä puolestaan tarkasteltiin Opetushallituksen tutkimusosassa.

Helsingin yliopiston tutkimuksesta kävi ilmi, että persoonallisuuserot selittävät merkittävän osan siitä, että joidenkin oppilaiden koulumenestys jää selvästi alle heidän motivaatio- ja osaamistasonsa. Pelkästään oppilaan luonteenpiirteiden tutkittiin selittävän yli 20% oppilaan saamista kouluarvosanoista. Koulumenestykseen myönteisesti vaikuttavien luonteenpiirteiden, kuten sosiaalisuuden, positiivisuuden ja iloisen mielen, merkitys oli tutkimuksen mukaan kuitenkin hyvin sukupuolisidonnainen. Tällaiset luonteenpiirteet edesauttoivat tyttöjen koulumenestystä, mutta vastaavaa ei havaittu poikien kohdalla.
 
– Tutkimustulokset nostavat esiin kaksi kysymystä: mitä yläasteen kouluarvosanat lopultakin mittaavat, ja millaisia oppilaita koulu suosii. Erityisesti ihmetystä herättää se, mitä pojilta koulussa oikein odotetaan, tutkimusprojektin vastuullinen johtaja professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Tutkimuksen mukaan keskeistä on löytää toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää kognitiivisista tekijöistä riippumattomien luonteenpiirteiden merkitystä ja sukupuolen tuomia eroja koulumenestyksessä niin, että jokaisella oppilaalla olisi mahdollisuus menestyä koulussa juuri niin hyvin kuin mitä hänen motivaationsa ja kapasiteettinsa mahdollistavat.

Opetushallituksen tutkimuksessa puolestaan pyrittiin löytämään vastauksia siihen, millaisia ongelmia ilmenee nuorten siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle. Tähän siirtymävaiheeseen liittyy usein nuorten lisääntynyt syrjäytymisriski. Noin viisi prosenttia peruskoulun keväällä päättäneistä nuorista ei ole opiskelemassa seuraavana syksynä.

Koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vaikuttavat epärealistiset hakutoiveet. Myös alueellisella koulutustarjonnalla on yhteyksiä siirtymisongelmiin.  Varsinkin niissä seutukunnissa, joissa oli laaja koulutustarjonta, siirtymäongelmat olivat yleisempiä. Tämä viittaa siihen, että koulutuksen ulkopuolelle jääminen on paljolti kaupunkien ja taajamatyyppisten alueiden ongelma.

Tutkimuksesta ilmeni, että erityisen suuri riski koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen on silloin, kun nuori on suorittanut perusopetuksen ns. yksilöllistetyn oppimäärän mukaan eli silloin, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta kykene saavuttamaan yleisen oppimäärän tavoitteita. Myös maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on huomattavan suuri riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa nousi myös esille, että syrjäytymisriskiä selittää äidin keskimääräinen koulutustaso. Mitä alhaisempi on äitien koulutustaso, sitä suurempi on syrjäytymisriski.

Nuoret ja syrjäytyminen -hanke käynnistyi osana Sitran jo päättynyttä Innovaatio-ohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli tukea toimenpiteitä, joilla nuorten syrjäytymisongelmaa voitaisiin vähentää.
 – Nuorten syrjäytyminen on merkittävä ongelma yksilön hyvinvoinnin ja koko yhteiskunnan tasolla. Tässä tutkimuksessa on tuotettu tärkeää uutta tietoa nuorten syrjäytymiseen liittyvistä riskeistä ja parannusmahdollisuuksista koulumaailmassa, Sitran hankevastaava ennakointijohtaja Timo Hämäläinen sanoo.  

Lisätietoja 

Sitra
Ennakointijohtaja Timo Hämäläinen
Puh. 0294 618 256
etunimi.sukunimi@sitra.fi
 
Helsingin yliopisto, Psykologian laitos
Professori Liisa Keltikangas-Järvinen
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Opetushallitus 
Krister Karppinen, puh.  (09) 7747 7115
Hannele Savioja, puh.  (09) 7747 7780
Kari Nyyssölä, puh. (09) 7747 7819
etunimi.sukunimi@oph.fi 

Julkaisun tiedot 

Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma – Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai  oppilaasta?
Saija Alatupa (toim.), Krister Karppinen, Liisa Keltikangas-Järvinen, Hannele Savioja
Sitran raportteja 75
Helsinki. Sitra, 2007. ISBN 978-951-563-602-7.  

Raportin voi tilata Sitrasta, puh. 0294 618 991 tai sähköposti julkaisut@sitra.fi. Julkaisun voi tilata tai ladata pdf-muodossa myös sivuilta Sitran raportteja -sarja » 

Mistä on kyse?