Kuva: Saana Säilynoja

Julkaistu 23.10.2015

Pohjattomasta optimismista pohjattomaan pessimismiin?

Mitä tulevaisuutta pohtivan päättäjän tulisi oppia viimeisestä 15 vuodesta?

Mitä tulevaisuutta pohtivan päättäjän tulisi oppia viimeisestä 15 vuodesta?

Sitra järjesti vuosina 2000–2003  Suomi 2015 -koulutusohjelman, jossa yhteiskunnan ylimmät päättäjät analysoivat seitsemän kurssin voimin Suomen silloisia menestystekijöitä ja haasteita sekä visioivat tulevaisuutta ankkurina vuosi 2015. Nyt kun elämme vuotta 2015, on tilinteon aika: Mitä aika on näyttänyt toteen ja mitä ei? Mistä voimme ottaa opiksi? Miltä Suomen tulevaisuus näyttää nyt, kun suuntaamme katseemme vuoteen 2030?

Toimittaja Ann-Mari Huhtanen kokosi kurssilaisten käymät avoimet ja peiliin katsovat keskustelut rehelliseksi kertomukseksi tulevaisuuden näkemisen ja yhteiskunnallisen kehittämisen vaikeudesta. Talouskehitys, Suomen edelläkävijyys it-asioissa, Nokian kohtalo, Kiinan rooli, ilmastonmuutos, kaupungistuminen… Monet muutostrendit olivat yli kymmenen vuotta sitten ilmassa, mutta niiden merkitystä ja painoarvoa ei osattu ennakoida.

Ennakointi ja jaettu visio ovat edelleen tärkeitä, mutta tässä hetkessä konsensukseen pakottaminen ei toimi, vaan tarvitaan moniäänistä dialogia, jossa myös soraäänet ovat sallittuja. Tärkeää on myös ymmärrys siitä että kehitys ei tapahdu lineaarisesti, oli kyse sitten taloudesta tai yhteiskunnallisista kysymyksistä. Yllättäviä, ennakoimattomia käänteitä tapahtuu, ja voittaja on se, joka kykenee hyväksymään tapahtuneen ja oikaisemaan toimintansa sitä vastaavaksi.

”Outoa ei ole se, että olimme väärässä. Outous on siinä, kuinka hitaasti reagoimme siihen. Nyt pitäisi löytää keinot siihen, miten pääsemme eteenpäin, kun jotain yllättävää tapahtuu”, kurssilainen kiteytti suuren joukon ajatukset.

Tällaiseksi yllättäväksi käänteeksi keskusteluissa nousi Suomea viime kuukausina ravistellut maahanmuuttoaalto. Kotouttamispolitiikka on hoidettava hyvin, jotta myöhemmiltä ongelmilta vältytään: ”Tällä hetkellä esimerkiksi koulujärjestelmästämme puuttuu kokonaan paikka maahanmuuttajalle, joka tulee Suomeen aivan peruskoulun loppuvaiheessa tai juuri sen jälkeen. Vuodessa tai kahdessa peruskoulua ei kurota kiinni, joten koulujärjestelmän kehittäminen on maahanmuuttokysymyksessä aivan keskeinen”, kurssilainen summasi.

Suomi 2015 -ohjelman osallistujat ruotivat Suomen muutosvalmiuden lisäksi muun muassa poliittista päätöksentekoa ja ennen kaikkea toimeenpanokykyä. Jo vuosituhannen vaihteessa Suomi 2015 -ohjelman keskusteluissa korostettiin uudistumishalua ja sitä, että jatkossa tarvitaan päätöksentekovoimaa ja kykyä toteuttaa muutoksia aikailematta ja johdonmukaisesti. Näin jälkikäteen osallistujat katsoivat, että vaikka he tunnistivatkin suomalaisen yhteiskunnan muutostarpeen jo tuolloin, he eivät kiinnittäneet huomiota esimerkiksi sopimusyhteiskunnan jäykkyyksiin. Myös kehitysvauhti ja se, miten vaikeaa vanhoja rakenteita on purkaa, saati kuinka lyhyessä ajassa taloudellinen ja poliittinen kriisi voi eskaloitua, yllätti.

Yksi keskeisimmistä viesteistä oli kuitenkin, että hyvinä aikoina käy helposti niin, ettei tule huomioitua riittävästi riskejä, ja hyvinä aikoina ei havaita mahdollisuuksia. Siinä missä Suomi 2015 -ohjelman osallistujat erehtyivät uskomaan illuusioon jatkuvasta menestyksestä, olisi suotavaa, ettei pohjaton optimismi korvautuisi nyt – useiden epävarmuuksien vallitessa – pohjattomalla pessimismillä.

Kuten kurssin rehtorina aikanaan toiminut ministeri Jaakko Iloniemi huomautti: ”Ilman tulevaisuuden uskoa ei ole mahdollista menestyä. Pessimisti ei pety, mutta vain optimisti uskaltaa onnistua.”

Lue Ann-Mari Huhtasen Pohjattomasta optimismista pohjattomaan pessimismiin? Suomi 2015 -ohjelman jälkikirjoitus täältä. Voit myös kuunnella sen podcastina tästä. Kaikkien Suomi 2015 -kurssien raportit löytyvät täältä.

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

+358 (294) 618 208

mervi.porevuo@sitra.fi

Mistä on kyse?